Ikivanha Maarian kunta pilkottiin osaksi Turkua kahdessa osassa vuosina 1944 ja 1967. Muistoksi historiallisesta pitäjästä on jäänyt muun muassa komea keskiaikainen kivikirkko sekä 1700-luvulta peräisin oleva pappila kauniine pihapiireineen. Maarian pappila tunnettiin aiemmin nimellä Räntämäen pappila ja on sijainnut nykyisellä paikalla todennäköisesti jo 1200-luvun lopulla.

Keskiajan rakennuksista ei ole enää jäljellä muuta kuin kaarevakattoinen kellari, joka on itse pappilan alla. 1600-luvun lopulta on selvinnyt näihin päiviin asti pääpihan itäisellä laidalla sijaitseva hirsirunkoinen asuinrakennus, jossa on alun perin ollut erillinen tupa ja kaksi kamaria. Eteisen hirsiseinässä näkyvät edelleen talon rakentajien puumerkit.

Pappilan mielenkiintoiseen historiaan kuuluvat useiden eri aikakausien kirkonmiehet. 1500-luvulla kirkkoherrana toimi itse Mikael Agricola, mutta häntä ei juurikaan nähty Maariassa. 1700-luvun puolen välin jälkeen kirkkoherrana toimi Pehr Kalm, jonka aikana syntyi pappilan maineikas ihannepuutarha. Sieltä löytyi kukkien lisäksi myös hedelmäpuita ja mausteita.

1700- ja 1800-lukujen vaihteessa Jakob Tengström vannoi kirjallisuuden nimiin ja hänen mielenkiintonsa kohdistui erityisesti historiaan ja runouteen. Ivar Tallgrenin aikaan 1900-luvun alussa pappilan alueella tehtiin muutostöitä ja pihapiiri hioutui nykyiseen asuunsa.

Koko pappilan rakennusryhmän lippulaiva on kustavilaistyylinen mansardikattoinen päärakennus, jonka on rakennuttanut taloustieteen professori Samuel Kreander vuosina 1786–88. Rakennusaine on kivi ja sen muuraustöistä vastasi turkulainen muurarimestari Mats Arelin. Päärakennus korotettiin kaksikerroksiseksi 1900-luvun alussa arkkitehti Carl Armfeltin suunnitelmien mukaan ja toiseen päätyyn rakennettiin samalla matala siipirakennus. Kokonaisuuteen kuuluu myös vanhempi asuinrakennus kellareineen, aitan ja asuinrakennuksen yhdistelmä sekä kaksi aittaa.

Pihapiirin rakennukset muodostavat lähes umpipihan, joka on säilynyt suurin piirtein ennallaan 1700-luvulta lähtien. Kirkon ja pappilan välistä kulkee keskiaikaisperäinen Varkaantie. Koska pappilarakennus on toiminut kotina, sen huoneet ovat pienehköjä. Päärakennuksen kruunaa kustavilainen sali.

Pappilan alkuperäinen käyttö kirkkoherran virkatalona päättyi 1980-luvun alussa ja saman vuosikymmenen lopussa pappilan rakennukset kunnostettiin Maarian seurakunnalle juhlakäyttöön.

Heikki Möttönen