Varsinais-Suomessa Kurjenrahkan kansallispuiston käyntimäärä on kasvanut huimasti alkuvuoden aikana. Ihmisten kiinnostusta ulkoiluun ja retkeilyyn ovat merkittävästi lisänneet koronarajoitukset ja kuluneen talven lumettomuus.

Kävijämäärän kasvu oli tammikuussa 44 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Helmikuussa kasvua oli 42 prosenttia, maaliskuussa 49 prosenttia ja huhtikuussa 118 prosenttia.

– Vaikka Kurjenrahkan kansallispuistossa on ollut poikkeuksellisen vilkasta ja ensikertaa retkeilemään tulleita on paljon, ongelmia on esiintynyt paljon vähemmän kuin esimerkiksi pääkaupunkiseudulla, kertoo aluejohtaja Henrik Jansson Metsähallituksesta.

Varsinaissuomalaisten kiinnostus kansallispuistoihin on ollut vahvaa jo koronaa edeltävänä aikana. Varsinais-Suomen liitto ja Metsähallitus teettivät kansallispuistovierailuja kartoittavan kyselytutkimuksen kevättalvella ennen pandemian rajoitusten alkua. Tuhannesta internetpaneeliin vastaajasta 52 prosenttia kertoi vierailleensa viimeisen kolmen vuoden aikana jossakin kansallispuistossa.

Kyselyn mukaan kansallispuistoissa käyvät etenkin lapsiperheet ja alle 50-vuotiaat. Vastaajista 60 prosenttia kertoo käyneensä Kurjenrahkan kansallispuistossa, neljännes Teijon kansallispuistossa ja reilu viidennes Saaristomeren kansallispuistossa. Suurimmat syyt käymättä jättämiseen ovat ajan tai kiinnostuksen puute sekä tietämättömyys.

Vastaajilta kysyttiin lisäksi halukkuutta tukea rahallisesti kansallispuistojen ylläpitopa, jos tähän luotaisiin mahdollisuus. Kaikista vastanneista 38 prosenttia on halukas tukemaan puistoja yksityishenkilönä. Kansallispuistoissa viime vuosina vierailleiden joukossa halukkuus on korkeampi, noin puolet vastanneista. Kolmannes vastaajista pitää 10 euroa mahdollisena lahjoitussummana. Viidennes vastaajista näkee viiden euroa ja lähes viidennes 20 euroa sopivana summana.

Uusien kansallispuistojen perustaminen on johtanut korjausvelan kasvuun olemassa olevissa kansallispuistoissa, minkä vuoksi kansallispuistojen perusrahoitusta ja ylläpitoa on jouduttu tukemaan eduskunnan kertaluonteisella lisärahoituksella.

– Kysely osoittaa, että varsinaissuomalaiset arvostavat kansallispuistojaan ja lähes puolet kansallispuistoissa käyneistä ovat valmiit tekemään suoria lahjoituksia kansallispuistojen kehittämiseen, sanoo Varsinais-Suomen liiton edunvalvontajohtaja Janne Virtanen.

Lahjoitus voisi olla toteutettavissa esimerkiksi puhelinsovelluksen kautta, jos sopiva taho keräyksen ylläpitäjäksi löytyy. Metsähallitus julkisten hallintotehtävien hoitajana ei voi saada rahankeräyslupaa. Mahdollinen toimija voi tulevaisuudessa olla esimerkiksi kuntien yhdessä omistama virkistysalueyhdistys. Jo monessa muussa maakunnassa toimivan virkistysalueyhdistyksen perustaminen on ollut vireillä Varsinais-Suomessa pitkään.

Taloustutkimuksen kysely toteutettiin internetpaneelissa 25.2.–2.3.. Kyselyn kohderyhmänä olivat Varsinais-Suomessa asuvat 18–75-vuotiaat.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)