Maaseudun yritysrahoitusta saaneiden hankkeiden kokonaiskustannukset Varsinais-Suomessa ovat EU:n maaseuturahoituskaudella 2023–27 jopa 42 miljoonaa euroa. Varsinais-Suomessa on tehty yritystukipäätöksiä valtakunnallisesti eniten.

Varsinais-Suomen ELY-keskus on myöntänyt maaseudun yritystukia rahoituskaudella 2023–2027 yhteensä 147 hankkeelle. Yhteensä näille hankkeille on myönnetty EU:n maaseuturahoitusta 10 miljoonaa euroa. Lisäksi yritykset ovat itse rahoittaneet hankkeitaan lähes 32 miljoonalla eurolla, joten hankkeiden kokonaisrahoitus on jopa 42 miljoonaa euroa.

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen johtava yritysasiantuntija Hilkka Halla kertoo, että yritystukien kysyntä on kiihtynyt rahoituskauden edetessä. Suurin osa rahoituspäätöksistä on tehty vuonna 2025.

– Viimeisimmällä 15. lokakuuta päättyneellä valintajaksolla saimme 35 hakemusta, mikä on koko kauden ennätys. Valtakunnallisesti Varsinais-Suomessa on tehty eniten tukipäätöksiä. Tärkein syy tähän on yritysten vahva usko liiketoiminnan uusiin mahdollisuuksiin ja oman yritystoiminnan kasvupotentiaaliin. Tärkeää on myös yritysten tietoisuuden lisääntyminen maaseudun yritysrahoituksesta. Tästä kiitos verkostokumppaneillemme kuntien elinkeinotoiminnassa, ELY-keskuksessa, pankeissa ja tilitoimistoissa.

EU:n maaseuturahoitusta voi hakea yritystoiminnan aloittamiseen, kehittämiseen ja investointeihin.

– Kehittämistukea on käytetty esimerkiksi uusien kansainvälisten markkinoiden selvittämiseen, uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen sekä järjestelmien ja yrityksen tehokkuutta parantavien digitaalisten ratkaisuiden rakentamiseen, Halla kertoo.

Eniten maaseudun yritysrahoitusta on myönnetty Saloon. Siellä rahoitusta on saanut jo 34 hanketta ja yhteensä niiden saama rahoitus kohoaa 1,3 miljoonaan euroon. Toiseksi eniten rahoitusta on myönnetty Uuteenkaupunkiin. Siellä rahoitusta on saanut 12 hanketta, yhteensä noin 1,1 miljoonaa euroa. Myös Kemiönsaarella, Paraisilla, Somerolla, Liedossa, Loimaalla ja Laitilassa on aktiivisesti käytetty hyväksi maaseuturahoituksen mahdollisuuksia yrityksille.

Rahoitusta saaneiden yritysten toimialojen kirjo on laaja.

– Rahoitusta on myönnetty runsaasti esimerkiksi elintarvikkeiden jalostukseen sekä maaseutu- ja saaristomatkailuun. Erilaiset kiertotalouden kehittämishankkeet ja metalliala ovat myös hyvin edustettuina, Hilkka Halla kertoo.

Valtioneuvoston asetusta maaseudun yritystuista on muutettu niin, että jatkossa myös energiavarastoja ja akustoja voidaan rahoittaa, jos ne toteutetaan jonkun muun investoinnin yhteydessä. Aikaisemmin niitä ei voitu rahoittaa ollenkaan.

– Jos yritys investoi esimerkiksi tuotantotilojen laajentamiseen ja hankkii laajennuksen yhteydessä aurinkopaneelit, voidaan energiavarastoja tai akustoja tukea samalla tukitasolla kuin muutakin investointia, Hilkka Halla selventää.

Uusiutuvan energian investointeja tai niihin liittyviä energiavarastoja tai akustoja ei siis voida rahoittaa irrallisina investointeina, vaan niiden tulee liittyä laajempaan kokonaisuuteen.

Aluehallintouudistus vaikuttaa myös maaseudun yritystukien hakemiseen

Valtion aluehallinto on uudistumassa. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset lakkaavat 31. joulukuuta. Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELY-keskusten maaseutuyksiköiden toiminta siirtyy 1. tammikuuta perustettavaan Lounais-Suomen elinvoimakeskukseen. Palvelut säilyvät ennallaan, mutta jatkossa päätöksiä ja neuvontaa tehdään koko Lounais-Suomen kattavissa ryhmissä. Henkilöstön puhelinnumerot pysyvät samana, mutta sähköpostiosoitteet ovat muuttuneet muotoon etunimi.sukunimi@elinvoimakeskus.fi.

ELY-keskuksille jätettyjen rahoitushakemusten käsittely siirtyy elinvoimakeskuksille vuoden 2026 alussa ja hakemusten käsittely jatkuu normaalisti. Uusia rahoituspäätöksiä päästään tekemään todennäköisesti helmikuun aikana. Säädökset ja rahoituskiintiöt säilyvät toistaiseksi ennallaan.

Hyrrä-järjestelmässä on aluehallintouudistuksen vuoksi käyttökatko 1.–7. tammikuuta. Katkon aikana tuenhakijat eivät voi tehdä tuki- ja maksuhakemuksia eivätkä viranomaiset ja Leader-ryhmät voi käsitellä niitä. Maaseudun yritystukien hakujakso päättyy 15. tammikuuta, joten käyttökatko kannattaa huomioida erityisesti niiden kohdalla. Jos yrityksellä on jo pitkälle mietitty rahoitukseen soveltuva suunnitelma, kannattaa harkita hakemuksen jättämistä jo joulukuun aikana.

Hyrrä-järjestelmässä on vuodenvaihteessa normaali maksukatko 23.12.‒8.1. Tänä aikana Ruokavirasto ei maksa tukia.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)