Älä tingi kasvualustan laadusta
Kasvualusta on kirjaimellisesti puutarhakasvin menestymisen perusta. Jos vaivautuu ostamaan ja istuttamaan vaikkapa hedelmäpuun, ei sitä kannata istuttaa mihin tahansa kivenkoloon. Silloin raha ja vaiva menee herkästi hukkaan.
– Tyypillinen moka on kasvualustan laadussa tinkiminen, mutta sitäkin yleisempi virhe on kasvualustan määrästä tinkiminen. Istutuksia perustettaessa voidaan maa kunnostaa helposti, myöhemmin se on vaikeaa, Puutarhaliiton asiantuntija Jyri Uimonen kertoo.
Kasvualustan oikea määrä eli käytännössä paksuus riippuu istutettavasta kasvista. Pienikasvuisille perennoille riittää 20 sentin kasvualusta ja keskikokoisille 30 senttiä. Isoksi kasvaville perennoille pitää olla puolen metrin syvyinen multakerros. Ruusut ovat vaativuudeltaan omaa luokkaansa. Niille pitää saada vähintään puoli metriä syvä kasvualusta.
Marjapensaille sopiva kasvualustan syvyys riippuu myös hieman pensaan koosta. Marja- ja koristepensaille multakerroksen syvyyden pitää olla vähintään 40 senttiä. Suureksi kasvavilla pensailla tavoitesyvyys on 60 senttiä.
Jos istutetaan puuta, päästään jo ihan oikeasti lapiohommiin.
– Pienikasvuisille puille tehdään 60 sentin kasvualusta. Suureksi kasvaville puille pitääkin kaivaa jo syvempi, noin 80 sentin syvyinen istutuskuoppa, Uimonen sanoo.
Kasvualustan rakentaminen aloitetaan luonnollisesti istutuskuoppien kaivamisella. Yksittäin istutettaville kasveille tehdään jokaiselle oma kuoppansa. Pensailla ja perennoilla taimet istutetaan ryhmiin. Niille kaivetaan yhtenäinen alue, johon multa levitetään.
– Tärkeintä on, että kasvualusta on sekoitettu hyvin, jos käytetään erilaisia aineksia sen valmistuksessa. Helpointa on tietysti käyttää valmista multaa.
Ostomulta helpottaa hommaa jo senkin takia, että mullalla ja sen laadulla todellakin on väliä. Tarjolla on useimmille kasveille sopivia yleismultia, mutta tietyt kasvit vaativat omaa erikoismultaansa ja näitä ohjeita kannattaa noudattaa.
– Esimerkiksi alppiruusuille ja havukasveille on valmistettu omat erikoismultansa, Uimonen vinkkaa.
Vaikka kasvi olisi istutettu juuri sille sopivaan erikoismultaan, kasvualustaa pitää myös hoitaa vuosien saatossa. Tavallinen multa kaipaa välillä kalkitusta, jotta se ei happamoituisi. Toisaalta jotkin kasvit vaativat hapanta maata kasvaakseen kunnolla.
– Niiden istutuskuopissa käytetään hapanta turvetta tai multaa ja lannoitus hoidetaan myöhemmin happamoittavilla erikoislannoitteilla.
Vaikka ostomullan käyttö helpottaa istutusta, ilmankin pärjää ja pihalla olevaa maata voidaan hyödyntää.
Jos se on oikeaa kunnon multaa, sillä pärjää hyvin. Kuitenkin lähes aina maata joudutaan parantamaan. Silloin pohjamaahan sekoitetaan kompostia, turvetta, savea tai hiekkaa.
Lisättävä aines riippuu siitä, millainen paikalla oleva maa on. Käytännössä humuksen lisäys on aina hyödyllistä. Jos maa on savinen, lisäyslistalla on myös hiekka. Hiekkamaille lisätään humuksen lisäksi savea.
Jos omasta pihasta löytyvät, vanhat istutukset on tullut aikaan lykättyä liian ohueen maahan, asiaa voidaan auttaa. Kasvualustaa voidaan parantaa lisäämällä ohuita kerroksia multaa maan pinnalle vuosittain.
– Kerralla lisätään enintään viiden sentin kerros. Paksuja täyttöjä on syytä välttää, ettei kasvien juuristo kärsisi, Uimonen neuvoo.
Kasvualustaa voidaan parantaa myös levittämällä kasvien juurelle ruohosilppua tai maatunutta kompostia.
Jarno Keskinen