Turun väkiluku oli ennakkotietojen mukaan maaliskuun lopussa 193 015, jossa oli kasvua 53 henkeä viime vuoden lopun vahvistettuun väkilukuun verrattuna.

Vuoden 2019 lopun vahvistettu väkiluku, 192 962, oli noin 300 henkeä ennakkotietoa pienempi, mikä on linjassa Tilastokeskuksesta saadun ennakkoarvion kanssa.

Maaliskuun ennakkotietojen mukaan Turussa oli 159 343 suomenkielistä, 10 546 ruotsinkielistä ja 23 126 muunkielistä. Muunkielisten osuus Turun väestöstä nousi 12,0 prosenttiin.

Turun suhteellinen väestönkasvu on ollut ajanjakson 2007-19 alkupuolen aikana selvästi kuuden suurimman kaupungin hitainta. Vuodesta 2013 se on ollut tasaista eli noin kymmenen promillen tasoa.

Turun suhteellinen asema on vahvistunut, kun kasvunopeus Oulussa ja Helsingissä on viime vuosina hiipunut. Väestönkasvu on kiihtynyt nopeimmaksi Helsingin kehyskunnissa Vantaalla ja Espoossa.

Syntyneiden enemmyys kuolleisiin verrattuna oli negatiivista Porissa, Lahdessa, Turussa ja Kuopiossa. Myös Jyväskylässä ja Tampereella se oli vähäistä. Väestö väheni tammi-maaliskuussa Porissa.

Turun väestön kokonaismuutos, 53 henkeä, oli kymmenen suurimman kaupungin vertailuryhmän kolmanneksi hitainta.

Tammi-maaliskuussa väestö kasvoi Varsinais-Suomessa vain Turun seutukunnassa. Tammi-maaliskuussa väestö kasvoi vuodenvaihteeseen verrattuna Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla, Varsinais-Suomessa, Kanta-Hämeessä ja Ahvenanmaalla.

Varsinais-Suomessa väestö kasvoi 98:lla (syntyneiden enemmyys -311, kuntien välinen nettomuutto -56, nettomaahanmuutto 428 ja kokonaismuutos väkiluvun korjauksen jälkeen 98).

Maakunnan väestön määrä oli maaliskuun lopussa 479 439, jolla se sijoittui maan kolmanneksi suurimmaksi maakunnaksi.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)