Ruokintapaikka on monelle Suomessa talvehtivalle lintulajille tärkeä. Ruokintapaikka kuuluukin useiden lintujen talvireviiriin. Pesintäreviirikseen mikään lintu ei kuitenkaan yritä ruokintapaikkaa vallata, vaikka varman ravinnonlähteen voisi luulla kiinnostavan pesintää suunnittelevaa lintua niin, että sen hallinta haluttaisiin varmistaa. Taustalla vaikuttavat lintujen erilaiset vaatimukset ravinnon suhteen pesintäkaudella.

– Jopa useimmat siemensyöjät ruokkivat poikasiaan hyönteisravinnolla. Ruokintapaikalta saatava ravinto ei ole sellaista, mitä pesintäkaudella tarvitaan eikä siis juuri kiinnosta lintuja kesäaikaan, kertoo BirdLife Suomen tiedottaja, Linnut-lehden päätoimittaja Jan Södersved.

Samojen lintuyksilöiden talvi- ja pesimäreviirit voivat kyllä mennä päällekkäin, mutta se tuskin johtuu ruokintapaikasta. Pesintäreviiriltä edellytetään muita resursseja. Sellaisia ovat esimerkiksi soveltuva pesäpaikka tai pönttö ja riittävästi oikeanlaista ruokaa tarjoava ympäristö. Keväällä kiinnostus voi kohdistua esimerkiksi alueen pensaisiin tai puustoon, lintulajista riippuen.

Jos linnuille tarjoaa ruokaa myös kesäaikaan, ne saattavat ilmestyä ruokailemaan. Lintu kuitenkin haluaa poikasilleen tarjoamansa ravinnon sisältävän paljon valkuaista. Se on tärkeää höyhenpeitteen kasvulle. Tästä syystä myös siemensyöjät lipsahtavat hyönteisravinnon puolelle pesimäaikaan.

– Kesäaikaan lintuja ei ole syytä ruokkia, siitä ei ole hyötyä kuten talvella. Sen sijaan linnuille voi kesällä tarjota juoma- ja kylpypaikan, Södersved vinkkaa.

Lajista riippuen linnuilla on useita eri tyyppisiä reviireitä, talvi- ja pesimäreviirien lisäksi esimerkiksi soidin- ja yöpymisreviirit. Kaikkia reviireitä puolustetaan aina jollain tavalla. Osa linnuista puolustaa myös talvireviiriään hyvinkin hanakasti. Koskikara on yksi esimerkki tällaisesta käytöksestä.

– Koskikara on riippuvainen vesistöjen sulapaikoista. Laji puolustaa omaa vesialuettaan, vaikka pientä pätkää joesta, lajikumppaneita vastaan hyvin ärhäkästi.

Kevättalvella ruokintapaikalta alkaa kuulua huomattavasti kovaäänisempää sirkutusta kuin keskitalvella. Vaikka linnut eivät siinä yritäkään vallata ruokintapaikkaa itselleen, liittyy laulu edessä olevaan pesimäkauteen.

– Siinä houkutellaan jo puolisoa ja ilmoitetaan lajikumppaneille omasta paremmuudesta. Laulu alkaa voimistua helmikuussa, nyt kurkitaan myös parhaita pesäkoloja, Södersved kertoo lintujen kalenterista.

Useimpien lintulajien parisiteet purkautuvat pesimäkauden jälkeen. Samat yksilöt saattavat kuitenkin bongata toisensa taas keväällä ja muodostaa parisiteensä uudelleen.

Jarno Keskinen