UrkuriVirpi Metsätähti on itsekin tunnettu muusikko, mutta musiikki on kulkenut suvussa pitkään. Hän myös pitää yllä isänsä Pentti Virheluodon perintöä huhtikuussa viisi vuotta täyttävän Pentti Viherluoto -seuran puheenjohtajana.

2004 kuollut periturkulainen Viherluoto kuuluu niihin ihmisiin, joiden työ on jälkipolville tunnetumpaa kuin mies itse. Viherluoto sävelsi muun muassa sellaiset ikivihreät kuin Aamu Airistolla, Musta ruusu ja Puhelinlangat laulaa.

– Pentin runsaan 500 sävellyksen joukosta osa on noussut melkein kansanlaulumaiseen asemaan. Laulut tunnistetaan tai ne yhdistyvät ihmisten mielissä esittäjään, mutta säveltäjät jäävät helposti vähemmälle huomiolle, Metsätähti toteaa.

Viherluodon elämäntyön ylläpito on yksi viisivuotiaan seuran tehtävistä. Pentti Viherluoto -seura järjestääkin aktiivisesti muun muassa konsertteja, joissa Metsätähtikin on esittänyt isänsä sävellyksiä.

– Isäni tuotannossa on paljon myös sellaisia sävellyksiä, joista ei ole julkaistu nuottia tai äänitettä. Itselläni on sellainen pyrkimys, että konserttien ohjelmistossa on aina mukana jotain sellaistakin, jota ei kauheasti kuultu. Esimerkiksi kappaleita, jotka on aikanaan levytetty vain savikiekoille, Metsätähti kertoo.

Viime vuosina myös monen takavuosikymmenten säveltäjien, muun muassa Viherluodon, sävellykset ovat heränneet eloon uudemman muusikkosukupolven tulkintojen myötä.

– Tällä hetkellä on jonkinlainen pieni nostalgiabuumi, joka näkyy esimerkiksi siinä, että muusikot etsivät tuntemattomia tai vähälle huomiolle jääneitä lauluja, Metsätähti sanoo.

Viherluodon musiikin kohdalla yksi syy laulujen eloon on niiden ajattomuus ja monipuolisuus.

– Niistä löytyy melodia, johon voi tarttua ja mikä on helppo omaksua. Tunnelman kuvaaminen oli hänen vahvuutensa. Mitä tahansa nuotteja ei laitettu peräkkäin vaan jokaisella nuotilla on tarkoitus, Metsätähti analysoi.

– Hänen tuotantonsa taipuu monenlaiseen. Itse olen järjestänyt esimerkiksi laulelmaillan, jossa lauluja säestetään pianolla ja sellolla. Odotan myös, että joskus joku tarttuu sävellyksiin ja tekee niistä erilaisia versioita, esimerkiksi Viherluoto goes jazz toimisi varmasti, hän jatkaa.

Viherluodon monipuolisuus säveltäjänä näkyy myös hänen sävellystensä tyylien kirjossa. Vuosikymmeniä kestäneen uransa aikana Viherluoto risteili muun muassa foxin, tangon ja laulelmien maastossa.

– Hänen työnsä seurasi erittäin paljon eri aikakausien muoteja. Alkuaikoina sävellyksissä oli salonkiorkesterivaikutteista musiikkia ja 60-luvulla monissa sävellyksissä oli selvästi popahtavampia vivahteita, Metsätähti sanoo.

Ilkka Lappi