Suomen varsinaisen kauppalaivaston bruttovetoisuus kasvoi viime vuonna

Suomeen rekisteröity kauppalaivasto vuoden lopussa 2000–2019.
Suomeen rekisteröity kauppalaivasto vuoden lopussa 2000–2019. Kuva: Tilastokeskus

Suomen rekisteröity kauppalaivasto käsitti viime vuoden lopussa 1 246 alusta. Näistä varsinaiseen kauppalaivastoon kuului 687 alusta ja pienaluksiin 284 alusta. Proomuja ja muita kuljetuskoneettomia aluksia oli yhteensä 275. Koko rekisteröidyn kauppalaivaston bruttovetoisuus oli 1 873 137. Tästä varsinaisen kauppalaivaston osuus oli 1 737 284, pienalusten 4 702 ja proomujen ja muiden kuljetuskoneettomien alusten 131 151.

Rekisteröidyn kauppalaivaston koko kasvoi kuudella aluksella. Varsinainen kauppalaivasto väheni yhdellä aluksella, pienalusten määrä kasvoi yhdellä aluksella ja proomujen ja muiden kuljetuskoneettomien alusten määrä kasvoi kuudella aluksella. Rekisteröidyn kauppalaivaston bruttovetoisuus kasvoi kaikkiaan prosentin, varsinaisen kauppalaivaston 1,3 prosenttia ja pienalusten bruttovetoisuus prosentin verran. Alusmäärän kasvusta huolimatta proomujen ja muiden kuljetuskoneettomien alusten bruttovetoisuus väheni noin 2,4 prosenttia verrattuna vuoden 2018 loppuun.

Suomen koko rekisteröity kauppalaivasto koostuu varsinaisesta kauppalaivastosta, pienaluksista ja proomuista ja muista kuljetuskoneettomista aluksista. Alukset rekisteröidään kotipaikan mukaan joko Liikenne- ja viestintäviraston ylläpitämään liikenneasioiden rekisteriin tai Ahvenanmaan valtionviraston ylläpitämään alusrekisteriin.

Varsinaisen kauppalaivaston muodostavat alukset, joiden pituus on vähintään 15 metriä ja joissa on kuljetuskone. Pienaluksilla tarkoitetaan alle 15 metrin, mutta vähintään kymmenen metrin pituisia aluksia, jotka on merkitty vapaaehtoisesti Suomen liikenneasioiden rekisteriin tai alusrekisteriin. Proomuilla ja muilla kuljetuskoneettomilla aluksilla tarkoitetaan kokoon katsomatta ilman omaa konevoimaa kulkevia aluksia. Näihin lukeutuvat proomut ja muut kuljetuskoneettomat alukset, kuten ruoppaajat.

Meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta annetun lain mukaan valtion varoista voidaan myöntää tukea suomalaisille, kauppa-alusluetteloon merkityille aluksille. Kauppa-alusluetteloon merkitään hakemuksesta sellainen Suomessa rekisteröitynä oleva matkustaja-alus, lastialus, hinaaja tai työntäjä, joka on tarkoitettu tukivuotena toimimaan pääasiassa ulkomaan liikenteessä.

Varsinaisen kauppalaivastoon kuului vuoden 2019 lopussa 687 alusta. Matkustaja-aluksia oli 197, Roro-matkustaja-aluksia 55, roro-lastialuksia 42, irtolastialuksia kymmenen, muita kuivalastialuksia 94, säiliöaluksia kymmenen, erikoisaluksia 177 ja muita aluksia 102. Bruttovetoisuudella mitattuna suurimmat alustyyppiryhmät olivat roro-matkustaja-alukset ja roro-lastialukset. Roro-matkustaja-alukset ja roro-lastialukset muodostavat yli puolet koko varsinaisen kauppalaivaston vetoisuudesta.

Varsinaisen kauppalaivaston koko on kasvanut vuoden 2019 aikana brutto- ja nettovetoisuudella mitattuna, vaikka alusmäärä onkin pienentynyt yhdellä. Roro-matkustaja-alusten, muiden kuivalastialusten ja erikoisalusten määrä on kasvanut vuoden 2019 aikana yhteensä kahdeksalla aluksella. Matkustaja-alusten, roro-lastialusten, irtolastialusten ja muut alukset luokkaan kuuluvien alusten määrä on pienentynyt yhdeksällä vuoden takaisesta. Säiliöalusten määrä on pysynyt ennallaan. Kokonaisuudessaan varsinaisen kauppalaivaston bruttovetoisuus kasvoi kaikkiaan 21 512 vuoden 2019 aikana.

Valtaosa varsinaisesta kauppalaivastosta kuuluu bruttovetoisuuden mukaan 1A Super- tai 1A-jääluokkaan. Roro-matkustaja ja -lastialusten, irtolastialusten sekä säiliöalusten vetoisuus kuuluu käytännössä kokonaisuudessaan näihin jääluokkiin. Jääluokat II ja III tarkoittavat aluksia, jotka eivät täytä jääluokkamääräyksen vaatimuksia. Jääluokan II alukset voivat saada jäänmurtoavustusta helpoissa jääoloissa, jos niiden kantavuus on riittävä. Jääluokan III alukset eivät milloinkaan saa jäänmurtoavustusta.

Suomen varsinaisen kauppalaivaston keskimääräinen ikä on 50 vuotta. Kun ikä suhteutetaan bruttovetoisuuteen, saadaan keskimääräiseksi iäksi 19 vuotta. Suuret alukset ovat siis keskimäärin pieniä uudempia. Bruttovetoisuuteen suhteutettuna uusimmat alukset ovat irtolastialuksia. Niiden suhteutettu keski-ikä on vain kuusi vuotta. Seuraavaksi uusimpia ovat säiliöalukset ja roro-lastialukset, joiden bruttovetoisuuteen suhteuttu ikä on noin 15 vuotta. Vanhimpia ovat matkustaja-alukset, joiden bruttovetoisuuteen suhteutettu ja suhteuttamaton keski-ikä ovat molemmat 60 vuotta.

Suomeen rekisteröidyistä aluksista kauppa-alusluetteloon kuului vuoden 2019 päättyessä yhteensä 116 alusta. Suurin osa kauppa-alusluetteloon merkityistä aluksista oli muita kuivalastialuksia, roro-lastialuksia ja roro-matkustaja-aluksia. Muita kuivalastialuksia oli 38, roro-lastialuksia 29 ja roro-matkustaja-aluksia 15. Bruttovetoisuuden mukaan suurin luokka olivat roro-matkustaja-alukset, roro-lastialukset ja muut kuivalastialukset. Roro-matkustaja-alusten ja roro-lastialusten bruttovetoisuus oli noin kaksi kolmasosaa koko kauppa-alusluettelon tilavuudesta.

Vuoden 2019 lopussa pienaluksia oli kaikkiaan 284. Alusten bruttovetoisuus oli yhteensä 4 702. Suurin osa pienaluksista, 130 eli lähes puolet, oli matkustaja-aluksia. Pienalusten määrä kasvoi yhdellä aluksella vuoden 2019 aikana ja vuoden lopussa kuivalastialuksia ja muiden pienalusten luokkaan kuuluvia aluksia oli molempia yksi enemmän ja matkustaja-aluksia yksi vähemmän.

Vuoden 2019 päättyessä proomuja ja muita kuljetuskoneettomia aluksia oli kaikkiaan 275. Proomujen ja muiden kuljetuskoneettomien alusten bruttovetoisuus oli yhteensä 131 151. Vuoden aikana proomujen ja muiden kuljetuskoneettomien alusten lukumäärä kasvoi kuudella aluksella, mutta bruttovetoisuus väheni 3 244.

Koko rekisteröidylle kauppalaivastolle oli vahvistettu vuoden 2019 päättyessä kaikkiaan 444 aluskiinnitystä, joiden yhteisarvo oli 2 786 miljoonaa euroa. Varsinaisen kauppalaivaston aluksilla oli kiinnityksiä 308, niiden arvo oli 2 573 miljoonaa euroa. Eniten euromääräisiä kiinnityksiä varsinaisen kauppalaivaston aluksista oli roro-lastialuksilla ja roro-matkustaja-aluksilla. Pienaluksilla oli aluskiinnityksiä yhteensä 12 miljoonaa euroa ja kuljetuskoneettomilla aluksilla 202 miljoonaa euroa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Maaliskuu mittaushistorian lämpimin Suomessa

Lähes jokaisella havaintoasemalla mitattiin uusi maaliskuun keskilämpötilan ennätys. Sodankylässä maaliskuu oli lämpimin yli sataan vuoteen.

Topinojan risteyssilta korjataan Orikedolla – työmaasta haittaa liikenteelle Kehätiellä

Kehätien ylittävän Topinojan risteyssillan peruskorjaus alkaa viikolla 15. Työmaa muuttaa liikennejärjestelyjä Kehätiellä ja Pitkäsaarenkadulla. Sillan korjaustyöt valmistuvat marraskuussa.

Kiirastorstai pääsiäisliikenteen vilkkain päivä

Pääsiäisliikenteen vilkkain päivä, kiirastorstai (2.4.), lähestyy ja tuhannet suomalaiset valmistautuvat lähtemään pian pyhien viettoon. Fintraffic, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, poliisi, Sisäministeriön pelastusosasto, Hätäkeskuslaitos sekä Liikenneturva toivottavat turvallista matkaa tienpäälle. Katso nyt pääsiäisen tieliikenne-ennusteet ja varmista turvallinen sekä sujuva matka ajankohtaisilla pääsiäisliikenteen vinkeillä.

Turvaväli auttaa välttämään routakuoppaan ajon

Operaatio Pajunkissa turvaa pääsiäisliikennettä kiirastorstaista pääsiäismaanantaihin jo 56. kerran.

Routakuoppaan ajo saattaa vaurioittaa autoa ja aiheuttaa rengasrikkoja. Pitämällä riittävää turvaväliä edellä ajavaan parantaa mahdollisuuksia havaita kuoppa ajoissa.

Föli haluaa kokeilla nivelbusseja, kapasiteettia tarvitaan lisää

Seudullinen joukkoliikenne aikoo käynnistää nivelautokokeilun yhdessä Turun Kaupunkiliikenne Oy:n kanssa ruuhkaliikenteen matkustajakapasiteetin kasvattamiseksi. Kokeilu alkaisi kesällä ja kestäisi kesään 2029. Liikenteeseen tulisi vähintään yksi sähköinen nivelauto. Kokeilun aikana viranomainen kerää tietoa kaluston soveltuvuudesta uusille runkolinjoille, korkean kuormituksen täydentäville linjoille sekä asiakkaiden kokemuksia kalustotyypistä.

Turku-Rastit täyttää 50 vuotta

Turun seudun suunnistuksen kulmakivi, Turku-Rastit, täyttää tänä vuonna 50 vuotta. 1970-luvun alussa käynnistynyt kuntosuunnistustoiminta on kasvanut vuosikymmenten aikana yhdeksi alueen suosituimmista liikuntamuodoista. Juhlavuoden kunniaksi on luvassa juhlarasteja, joissa pääsee testaamaan suunnistusmaastoja 1970-luvun karttojen kera. Turku-Rastien kausi alkaa keskiviikkona 1. huhtikuuta Impivaarassa.

Lainsäädännön arviointineuvosto: Yksityiselämän suojaa muuttavan lain vaikutuksia arvioitu suppeasti

Lainsäädännön arviointineuvosto on antanut lausunnon oikeusministeriölle lakiehdotuksesta perustuslain muuttamiseksi. Lakiehdotuksessa on hyvin valmisteltuja osiota, mutta vaikutuksia on arvioitu suppeasti. Lakiehdotuksesta ei ilmene vaikutukset kotirauhan suojan ja luottamuksellisen viestin suojan toteutumiseen. Myös lakiehdotuksen yhteisvaikutuksia myöhemmin annettavien rikos-, siviili- ja sotilastiedusteluun liittyvien lakiehdotusten kanssa tulisi arvioida.

Turun Journalistiyhdistys valitsi Vuoden Naakaksi Panu Savolaisen

Panu Savolainen.

Turun Journalistiyhdistys jakoi viidettä kertaa uuden Vuoden Naakka -palkinnon maanantaina vuosikokouksessaan. Kunnianosoitus jaetaan vuosittain henkilölle tai yhteisölle, joka on edistänyt journalismin tai journalistien asiaa omalla toiminnallaan ammattikunnan erityisesti arvostamalla tavalla.

Suomessa syntyneitä ulkomaalaistaustaisia yli 100 000

Toisen polven ulkomaalaistaustaisten määrä Suomen väestössä ylitti 100 000 henkilön rajan viime vuonna. Lisäksi Ukrainan kansalaiset nousivat suurimmaksi ulkomaiden kansalaisten ryhmäksi.

Viemäri- ja vesijohtotyö sulkee ajokaistan Hirvensalon puistotiellä, luvassa jonoja

Hirvensalon puistotiellä tehdään viemäri- ja vesijohtotyötä noin sata metriä ennen Reelinkikadun risteystä 1.–15. huhtikuuta. Oikeanpuoleinen ajokaista keskustan suuntaan on pois käytöstä. Ajokaista otetaan pois käytöstä keskiviikkona 1. huhtikuuta kello 9 alkaen.

Eurojackpot-täysosuma Saksaan, Suomeen yli 600 000 euron voitto

Eurojackpot-arvonnan ainoa täysosuma pelattiin Saksassa. Voittaja kuittaa 70,7 miljoonaa euroa. Perjantain 3. huhtikuuta arvonnan potissa on kymmenen miljoonaa euroa.

Rajapyykki ylittyi ennätysajassa

Kupittaan ja Itäharjun alue on Turun työpaikkakeskittymiä myös tulevaisuudessa.

Rajapyykki ylittyi ennätysajassa. Turku saavutti viime viikolla 210 000 asukkaan rajan. Tuorein 10 000 asukkaan lisäys saatiin aikaan vain 2,5 vuodessa. Tahti on kiivas eikä se näytä hidastumisen merkkejä.

Yli puolet eläkeläisistä saa alle 2 000 euroa kuukaudessa

Naisten keskieläke oli viime vuonna 1 930 euroa ja miesten 2 388 euroa kuukaudessa. Eläkkeitä maksettiin vuonna 2025 yhteensä 39,8 miljardia euroa, ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) ja Kelan yhteistilastosta.

Taloyhtiön autopaikoista kannattaa laatia pelisäännöt

Taloyhtiön hallinnassa olevat erilaiset autopaikat ovat potentiaalisia riidan aiheuttajia.

Autopaikkoihin liittyvät kysymykset nousevat säännöllisesti esiin Kiinteistöliiton lakineuvonnassa. Kysymyksiä herättävät autopaikkojen jakamiseen ja maksujen määräytymiseen liittyvät asiat, mutta myös virheellinen pysäköinti taloyhtiön alueella.

Turun tuomiokirkon peruskorjaus etenee, Laamo vetää pois valituksensa markkinaoikeuteen

Turun tuomiokirkon peruskorjauksen projektinjohtourakka etenee suunnitellusti. Rakennustoimisto Laamo Oy on ilmoittanut vetävänsä pois hankintapäätöksestä tekemänsä oikaisuvaatimuksen sekä markkinaoikeusvalituksen.

Peter Sarlin ehdolla Zalandon hallituksen jäseneksi

Peter Sarlin.

Zalando SE ilmoitti maanantaina, että sen hallitusta vastaava elin hallintoneuvosto on ehdottanut eurooppalaista koneoppimisen ja tekoälyn uranuurtajaa Peter Sarlinia valittavaksi jäsenekseen yhtiökokouksessa 12. toukokuuta. Zalandon hallintoneuvosto (Supervisory Board) vastaa suomalaisen osakeyhtiön hallitusta.

Romanien ääni vahvistuu kirjastossa

Turun kaupunginkirjaston keskeisiä tehtäviä on varmistaa jokaiselle yhdenvertainen mahdollisuus sivistykseen ja kulttuuriin. Tähän haasteeseen on tartuttu Diives! Romanit kirjastopalvelujen keskiössä -yhteistyöprojektissa, jossa romanivähemmistön ääni ja asiantuntemus ovat keskeisessä roolissa. Projekti on ainutkertainen koko maassa.

Polkupyörävarkauksien määrä nousi hienoisesti viime vuodesta

Varastetuista pyöristä maksetut korvaukset jatkoivat kasvuaan. Vakuutusyhtiöt korvasivat viime vuonna varastettuja pyöriä yhteensä noin 12 miljoonan euron edestä.

Näköislehti

Urheilu

Turku-Rastit täyttää 50 vuotta

Turun seudun suunnistuksen kulmakivi, Turku-Rastit, täyttää tänä vuonna 50 vuotta. 1970-luvun alussa käynnistynyt kuntosuunnistustoiminta on kasvanut vuosikymmenten aikana yhdeksi alueen suosituimmista liikuntamuodoista. Juhlavuoden kunniaksi on luvassa juhlarasteja, joissa pääsee testaamaan suunnistusmaastoja 1970-luvun karttojen kera. Turku-Rastien kausi alkaa keskiviikkona 1. huhtikuuta Impivaarassa.

Jaramillo ja Roquet eivät esiinny Loimun paidassa karsinnoissa

Samuel Jaramillo ja Max Roquet eivät jääneet odottelemaan liigakarsintojen alkua.

Runkosarjan viimeisen sijan kautta lentopallon Mestaruusliigan karsintoihin joutuvan Raision Loimun kaksi ulkomaalaispelaajaa, kolumbialaispassari Samuel Jaramillo ja jenkkiyleispelaaja Max Roquet , eivät halunneet jäädä viikoiksi odottamaan kauden jatkumista, vaan pelaajat pyysivät seuralta lupaa lähteä kotiin heti runkosarjan jälkeen. Loimu ei halunnut pitää ulkomaalaisia ammattilaisia tahtonsa vastaisesti viikkoja odottamassa karsintapelejä, vaan suostui pelaajien toiveisiin.

Turku Tuomiopäivän karsinnat käynnistyivät

Turku Tuomiopäivän loppukilpailuun karsitaan osallistujia.

Turku Tuomiopäivän karsinnat käynnistyvät maanantaina ja ovat käynnissä 12. huhtikuuta asti. Turku Tuomiopäivä on Suomen suurin CrossFit-lisensoitu kilpailu, joka järjestetään tänä vuonna jo kahdeksatta kertaa – mutta ensimmäistä kertaa uudessa lokaatiossa Rajupaja Areenalla.

SPV juhlii liigapaikkaa, Wirmolla karsinnassa vastassa Porvoon Salibandyseura

SPV löi Wirmon Superfinaalissa maalein 5-1.

Seinäjoen Peliveljet pelaa ensi kaudella F-liigan naisten sarjassa kaadettuaan lauantaina Inssi-Divarin Superfinaalissa SBS Wirmon 5–1 Mynämäessä. SBS Wirmo saa vielä yrittää liigapaikkaa karsinnassa F-liigassa toiseksi viimeksi jäänyttä Porvoon Salibandyseuraa vastaan.

RaiFu selvänä suosikkina naisten Futsal-liigan pudotuspeleihin

RaiFu saa kantaa ennakkosuosikin paineita alkavissa pudotuspeleissä. Muut pääsevät haastamaan hallitsevia mestareita paineettomassa tilassa.

Hallitseva Suomen mestari ja runkosarjan selkeä ykkönen. RaiFu lähtee maaliskuun viimeisenä viikonloppuna alkaviin naisten Futsal-liigan pudotuspeleihin ylivoimaisena ennakkosuosikkina. Tilanne on henkisesti haastava, koska kaikki odottavat mestaruuden uusimista. RaiFulla on vain hävittävää.

Åboraakkeli: Wirmo taistelee liiganoususta

Olivia Pietilä.

Varsinais-Suomen asema naisten F-liigassa saattaa hyvinkin vahvistua ensi kaudella. Salibandyn naisten divarin superfinaalissa kohtaavat Mynämäen SBS Wirmo ja SPV. Finaali pelataan Mynämäellä lauantaina 28. maaliskuuta.