Suomen varsinaisen kauppalaivaston bruttovetoisuus kasvoi viime vuonna
Suomen rekisteröity kauppalaivasto käsitti viime vuoden lopussa 1 246 alusta. Näistä varsinaiseen kauppalaivastoon kuului 687 alusta ja pienaluksiin 284 alusta. Proomuja ja muita kuljetuskoneettomia aluksia oli yhteensä 275. Koko rekisteröidyn kauppalaivaston bruttovetoisuus oli 1 873 137. Tästä varsinaisen kauppalaivaston osuus oli 1 737 284, pienalusten 4 702 ja proomujen ja muiden kuljetuskoneettomien alusten 131 151.
Rekisteröidyn kauppalaivaston koko kasvoi kuudella aluksella. Varsinainen kauppalaivasto väheni yhdellä aluksella, pienalusten määrä kasvoi yhdellä aluksella ja proomujen ja muiden kuljetuskoneettomien alusten määrä kasvoi kuudella aluksella. Rekisteröidyn kauppalaivaston bruttovetoisuus kasvoi kaikkiaan prosentin, varsinaisen kauppalaivaston 1,3 prosenttia ja pienalusten bruttovetoisuus prosentin verran. Alusmäärän kasvusta huolimatta proomujen ja muiden kuljetuskoneettomien alusten bruttovetoisuus väheni noin 2,4 prosenttia verrattuna vuoden 2018 loppuun.
Suomen koko rekisteröity kauppalaivasto koostuu varsinaisesta kauppalaivastosta, pienaluksista ja proomuista ja muista kuljetuskoneettomista aluksista. Alukset rekisteröidään kotipaikan mukaan joko Liikenne- ja viestintäviraston ylläpitämään liikenneasioiden rekisteriin tai Ahvenanmaan valtionviraston ylläpitämään alusrekisteriin.
Varsinaisen kauppalaivaston muodostavat alukset, joiden pituus on vähintään 15 metriä ja joissa on kuljetuskone. Pienaluksilla tarkoitetaan alle 15 metrin, mutta vähintään kymmenen metrin pituisia aluksia, jotka on merkitty vapaaehtoisesti Suomen liikenneasioiden rekisteriin tai alusrekisteriin. Proomuilla ja muilla kuljetuskoneettomilla aluksilla tarkoitetaan kokoon katsomatta ilman omaa konevoimaa kulkevia aluksia. Näihin lukeutuvat proomut ja muut kuljetuskoneettomat alukset, kuten ruoppaajat.
Meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta annetun lain mukaan valtion varoista voidaan myöntää tukea suomalaisille, kauppa-alusluetteloon merkityille aluksille. Kauppa-alusluetteloon merkitään hakemuksesta sellainen Suomessa rekisteröitynä oleva matkustaja-alus, lastialus, hinaaja tai työntäjä, joka on tarkoitettu tukivuotena toimimaan pääasiassa ulkomaan liikenteessä.
Varsinaisen kauppalaivastoon kuului vuoden 2019 lopussa 687 alusta. Matkustaja-aluksia oli 197, Roro-matkustaja-aluksia 55, roro-lastialuksia 42, irtolastialuksia kymmenen, muita kuivalastialuksia 94, säiliöaluksia kymmenen, erikoisaluksia 177 ja muita aluksia 102. Bruttovetoisuudella mitattuna suurimmat alustyyppiryhmät olivat roro-matkustaja-alukset ja roro-lastialukset. Roro-matkustaja-alukset ja roro-lastialukset muodostavat yli puolet koko varsinaisen kauppalaivaston vetoisuudesta.
Varsinaisen kauppalaivaston koko on kasvanut vuoden 2019 aikana brutto- ja nettovetoisuudella mitattuna, vaikka alusmäärä onkin pienentynyt yhdellä. Roro-matkustaja-alusten, muiden kuivalastialusten ja erikoisalusten määrä on kasvanut vuoden 2019 aikana yhteensä kahdeksalla aluksella. Matkustaja-alusten, roro-lastialusten, irtolastialusten ja muut alukset luokkaan kuuluvien alusten määrä on pienentynyt yhdeksällä vuoden takaisesta. Säiliöalusten määrä on pysynyt ennallaan. Kokonaisuudessaan varsinaisen kauppalaivaston bruttovetoisuus kasvoi kaikkiaan 21 512 vuoden 2019 aikana.
Valtaosa varsinaisesta kauppalaivastosta kuuluu bruttovetoisuuden mukaan 1A Super- tai 1A-jääluokkaan. Roro-matkustaja ja -lastialusten, irtolastialusten sekä säiliöalusten vetoisuus kuuluu käytännössä kokonaisuudessaan näihin jääluokkiin. Jääluokat II ja III tarkoittavat aluksia, jotka eivät täytä jääluokkamääräyksen vaatimuksia. Jääluokan II alukset voivat saada jäänmurtoavustusta helpoissa jääoloissa, jos niiden kantavuus on riittävä. Jääluokan III alukset eivät milloinkaan saa jäänmurtoavustusta.
Suomen varsinaisen kauppalaivaston keskimääräinen ikä on 50 vuotta. Kun ikä suhteutetaan bruttovetoisuuteen, saadaan keskimääräiseksi iäksi 19 vuotta. Suuret alukset ovat siis keskimäärin pieniä uudempia. Bruttovetoisuuteen suhteutettuna uusimmat alukset ovat irtolastialuksia. Niiden suhteutettu keski-ikä on vain kuusi vuotta. Seuraavaksi uusimpia ovat säiliöalukset ja roro-lastialukset, joiden bruttovetoisuuteen suhteuttu ikä on noin 15 vuotta. Vanhimpia ovat matkustaja-alukset, joiden bruttovetoisuuteen suhteutettu ja suhteuttamaton keski-ikä ovat molemmat 60 vuotta.
Suomeen rekisteröidyistä aluksista kauppa-alusluetteloon kuului vuoden 2019 päättyessä yhteensä 116 alusta. Suurin osa kauppa-alusluetteloon merkityistä aluksista oli muita kuivalastialuksia, roro-lastialuksia ja roro-matkustaja-aluksia. Muita kuivalastialuksia oli 38, roro-lastialuksia 29 ja roro-matkustaja-aluksia 15. Bruttovetoisuuden mukaan suurin luokka olivat roro-matkustaja-alukset, roro-lastialukset ja muut kuivalastialukset. Roro-matkustaja-alusten ja roro-lastialusten bruttovetoisuus oli noin kaksi kolmasosaa koko kauppa-alusluettelon tilavuudesta.
Vuoden 2019 lopussa pienaluksia oli kaikkiaan 284. Alusten bruttovetoisuus oli yhteensä 4 702. Suurin osa pienaluksista, 130 eli lähes puolet, oli matkustaja-aluksia. Pienalusten määrä kasvoi yhdellä aluksella vuoden 2019 aikana ja vuoden lopussa kuivalastialuksia ja muiden pienalusten luokkaan kuuluvia aluksia oli molempia yksi enemmän ja matkustaja-aluksia yksi vähemmän.
Vuoden 2019 päättyessä proomuja ja muita kuljetuskoneettomia aluksia oli kaikkiaan 275. Proomujen ja muiden kuljetuskoneettomien alusten bruttovetoisuus oli yhteensä 131 151. Vuoden aikana proomujen ja muiden kuljetuskoneettomien alusten lukumäärä kasvoi kuudella aluksella, mutta bruttovetoisuus väheni 3 244.
Koko rekisteröidylle kauppalaivastolle oli vahvistettu vuoden 2019 päättyessä kaikkiaan 444 aluskiinnitystä, joiden yhteisarvo oli 2 786 miljoonaa euroa. Varsinaisen kauppalaivaston aluksilla oli kiinnityksiä 308, niiden arvo oli 2 573 miljoonaa euroa. Eniten euromääräisiä kiinnityksiä varsinaisen kauppalaivaston aluksista oli roro-lastialuksilla ja roro-matkustaja-aluksilla. Pienaluksilla oli aluskiinnityksiä yhteensä 12 miljoonaa euroa ja kuljetuskoneettomilla aluksilla 202 miljoonaa euroa.
Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

















