Haloo Helsingin laulaja Elli Haloona tunnettu Elisa Tiilikainen hyppäsi Haloo Helsingin tauon aikana 1970-lukulaisen progen maailmaan. Sen seurauksena syntyi sooloprojekti Ellips ja levy Yhden naisen hautajaiset.

Vaikka hän on tottunut Haloo Helsinginkin riveissä olemaan esillä, on sooloilun vuosi Ellipsinä ollut monella tapaa uuden opettelua.

– Koko projekti on ollut suuri harppaus uuteen. Sävellyksiä tein Ellips-levylle enemmän, mutta myös projektin liiderin roolin omaksuminen oli hyppäys uusiin saappaisiin. On tämä ollut kokonaisuutena vastuunkannon opettelua, Tiilikainen kuvailee.

Sooloprojektivuosi on ollut kiireinen ja keikkoja on soitettu paljon. Hän uskoo, että sekä Ellips-projekti että Jere Marttilan ja Leo Hakasen Stereo-bändi hyödyttävät myös Haloo Helsinkiä, kun työt yhteisen bändin parissa jatkuvat.

– Luulen, että kaikille Haloo-tyypeille muut projektit ovat antaneet sopivaa vapautuneisuutta. Veikkaan, että se näkyy Haloonkin tekemisissä. Itselläni ainakin on sellainen olo, että tauon jälkeen haluaa painaa hirveällä draivilla.

Jo kun Haloo Helsingin tauosta päätettiin, oli myös selvää, milloin bändi jatkaa töitä yhdessä. Vuosi 2019 on ollut sooloprojekteille pyhitetty. Ensi vuonna Haloo Helsinkiä ei vielä nähdä lavoilla, mutta bändin toiminta käynnistetään. Isoimpana suunnitelmana on uuden, järjestyksessään seitsemännen, studiolevyn teko.

Tämän vuoden uusista tuulista huolimatta Tiilikainen epäilee, että Haloo Helsinki jatkaa jatkossakin tutuilla askelmerkeillä siinä mielessä, että pääasiallinen sävellysvastuu on Marttilalla ja Hakasella. Tekstit puolestaan syntyvät jatkossakin Tiilikaisen kynästä.

– Minusta tuntuu, että Ellips vei aika paljon sävellysenergiaani. Voi olla, että joku yksittäinen biisi minulta Haloo Helsinginkin levylle tulee niin kuin on aiemminkin tullut, mutta jatkossa syntyvät sävellykseni päätyvät todennäköisesti johonkin muuhun juttuun kuin Haloo Helsingille.

Vaikka Haloo Helsinki on ollut tauolla, on Tiilikainen kerännyt jatkuvasti ideoita, joista ensi vuoden aikana uusia laulutekstejä muotoutuu. Hänen kirjoitusmetodiinsa kuuluu se, että nupullaan olevat ideat ja tekstinpätkät pitää saada nopeasti talteen vihkoon tai puhelimen nauhuriin.

– Jos en laita juttuja heti ylös, unohdan ne. Olen keräillyt tämänkin vuoden aikana kaikenlaisia ideoita, kun ne tulevat mieleen. Kirjoittamisesta ei voi lomailla, tai ainakaan minä en voi.

Yksi Haloo Helsingin ja Ellipsin tekstejä yhdistävä asia on heikomman puolella oleminen. Tiilikaisen teksteissä on käsitelty muun muassa mielenterveysongelmia, kulissiparisuhdetta ja päihdeongelmia.

– Itselläni on ikuinen maailmantuska ja pohtisin joka tapauksessa maailmanmenoa itsekseni. Onneksi minulla on väylä, jota kautta voin ajatuksiani purkaa, hän sanoo.

Ilkka Lappi