Mistä johtuu, että toiset näkevät sen värikkäämpänä kuin toiset? Miten värisokeus ilmenee, ja miten se vaikuttaa elämään? Specsaversin optikko Sauli Karvinen listaa viisi faktaa värisokeudesta.

Moni on tietämättään värisokea. Värisokeutta voi joskus olla vaikea huomata, sillä jos on ollut värisokea koko ikänsä, on tottunut näkemään maailman tietynlaisena. Värisokeus voi kuitenkin silloin tällöin tulla esiin arkisissa tilanteissa: esimerkiksi puolukkametsällä marjojen erottaminen pusikosta on värisokealle tavallista hankalampaa.

Toisiinsa sointuvien vaatteiden valinta voi tuottaa heikosti värejä hahmottavalle hankaluuksia, eivätkä vaatevalinnat välttämättä satu muiden mielestä kohdilleen.

Puna-vihersokeus on värinäön häiriöistä yleisin. Värisokea ei pysty hahmottamaan värejä oikein. Värinäön taustalla ovat silmän tappisolut: jos solujen toiminnassa on ongelmia tai ne puuttuvat kokonaan, aiheuttaa se vaikeuksia värisävyjen hahmottamisessa. Puna-vihersokeus on värinäön häiriöistä yleisin, mutta myös esimerkiksi sinisen värin hahmottamisessa voi joillakuilla olla hankaluuksia.

Värisokeus on perinnöllistä. Värisokeus on useimmiten perinnöllistä ja synnynnäistä. Värinäön heikentymistä voi kuitenkin aiheuttaa myös pitkäaikainen kemikaaleille altistuminen tai harmaakaihi. Miehillä värisokeus on jokin verran yleisempää kuin naisilla. Värinäön häiriöt vaivaavat noin kahdeksaa prosenttia miehistä, mutta vain noin 0,5–1 prosenttia naisista.

Täydellinen värisokeus on harvinaista. Jos silmästä puuttuvat värien näkemistä säätelevät tappisolut, ei värejä näe lainkaan. Silloin on todennäköisempää, että värisokeus tulee jossain vaiheessa elämää ilmi. Täydellinen värisokeus on kuitenkin hyvin harvinaista – useimmiten heikentyneestä värinäöstä kärsivätkin erottavat värejä, vaikka eivät näkisikään niitä kuten muut. Hämärässä värit erottuvat huonommin jokaisella, mutta hämäränäkö heikentyy usein entisestään iän myötä.

Värisokeus ei useimmiten haittaa elämää. Tietyissä ammateissa vaaditaan virheetöntä värinäköä. Esimerkiksi lentäjänä, sähköasentajana tai veturin kuljettajana värinäkö on välttämätön. Näihin ammatteihin päästäkseen värinäkö onkin ensin testattava. Jos omassa työssä värinäöllä ei juuri ole väliä, voi jopa koko elämänsä elää huomaamatta olevansa värisokea.

Värisokeat ovat tottuneet elämään maailmassa, jossa värit eivät näy samoin kuin muille. Liikenteessä liikkuminenkaan ei silloin tuota vaikeuksia – syttyväthän liikennevalotkin aina samassa järjestyksessä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)