Ammattikäytössä kastelujärjestelmät ovat olleet iät ja ajat, mutta kuluttajien tietoisuuteen ne ovat tulleet selkeästi vasta viimeisen viiden vuoden aikana.

– Suuri osa ihmisistä ei tiedä, että tällaisia on olemassa, tai sitten järjestelmiä pidetään kalliina. On jonkinmoinen harhaluulo, että kaikki rahat menisivät niihin, sanoo arboristi-puutarhuri Minna Toivanen.

– Ihan jokainen pihanrakentaja ja suunnittelija sitä kastelua tällä hetkellä pohtii, tätä kysymystä ei ohiteta oikeastaan kertaakaan. Esimerkiksi viime kesä oli esimerkki siitä, ettei voida luottaa Suomen kesään vaan on pakko varautua kasteluun.

Ratkaisuja on monen näköisiä, osa on lähes ilmaisia. Esimerkiksi parvekekasveille sopii tippukastelu. Jos letkua ei mahdollista käyttää, voi parvekkeelle laittaa saavillisen vettä, joka on parvekelaatikkoa tai ruukkuja korkeammalla. Silloin vesi tulee luonnon paineella tippujärjestelmään.

– Vesipullojakin voi täyttää ja kääntää sisällä kukkaruukkua tai laatikkoa kohden, ja sitten painaa multaan. Pullon on hyvä olla muovinen, josta on leikattu pohja pois, silloin vesi imeytyy sieltä pikkuhiljaa multaan.

Puutarhoihin taas on olemassa helposti asennettavissa olevia kastelujärjestelmiä, joihin tarvitaan lähinnä letkuja, liittimiä, talon seinästä tuleva vesi sekä ajastinkello. Sektorisadetin kastelee tietyn alueen. Vaihtoehtona on myös tutumpi keinusadetin tai maahan asennettavia sprinklereitä.

Tihkuletku taas asennetaan suoraan maan pintaan. Siitä tihkuu koko ajan läpi vettä sille alueelle, joka tarvitsee vettä. Esimerkiksi uudet istutukset ja aidat ovat tällaisia. Letkut saa myös huomaamattomasti katteen alle.

– Kasvatuslaatikoihin saa taas tihkukastelun, ja tippukastelun jopa jokaisen kasvin, kuten mansikantaimen, juurelle. Sekään ei ole missään nimessä hirveän hintainen.

Kastelujärjestelmä on mahdollista liittää jopa älylaitteeseen, jossa on maan kosteutta mittaava, etäohjattava anturi. Tämäkään ei ole kallista. Toki järjestelmät vaativat rakennuksen seinästä tulevan ulkokasteluhanan ja letkun, jossa on oltava tarpeeksi painetta.

– Hankalintahan on alueilla, joissa ei ole vesijohtoverkostoa, vain kaivo. Silloin kannattaa rakentaa kastelualtaita tai ottaa tynnyriin vettä talteen. Hulevesisäiliöihin saa kerättyä katon ja salaojien vedet.

Hulevesikerääminen on lisääntymään päin nyt, kun niistä puhutaan paljon: miten vesiä saa oman tontin rajojen sisällä hyödynnettyä, etteivät ne menisi vedenpuhdistamoihin. Turun kaupungilla on myös ohjeistuksia, miten voi hyödyntää oman kiinteistön hulevesiä.

Minna Saarinen