Segerstamille kunniakapellimestarin arvo ja ensimmäinen Kultalilja-pienoisveistos
Kapellimestari Leif Segerstam saa Turun kaupungilta merkittävät huomionosoitukset hänen ylikapellimestarikautensa päätyttyä Turun filharmonisen orkesterin johdossa toukokuussa.
Segerstam saa kunniakapellimestarin arvon ja ensimmäisen Kultalilja-pienoispatsaan. Huomionosoitukset annetaan Segerstamille hänen toiseksi viimeisen konserttinsa jälkeen järjestettävässä tilaisuudessa torstaina 16. toukokuuta.
Leif Segerstamin ylikapellimestarikausi päättyy Richard Straussin Salomeen. Turun filharmoninen orkesteri esittää Straussin yksinäytöksisestä oopperasta konserttiversion torstaina ja perjantaina 16.–17. toukokuuta Konserttitalossa. Konserttien yhteydessä julkistetaan myös Konserttitalon uusi väliaikakello, jonka Segerstam on säveltänyt.
Maestro Leif Segerstam nimitetään Turun filharmonisen orkesterin kunniakapellimestariksi vasta toisena henkilönä TFO:n pitkässä historiassa. Ensimmäinen kunniakapellimestari on Paavo Berglund. Arvonimen luovuttaa Turun filharmonisen orkesterin intendentti Maati Rehor.
Kiitoksena Turun kaupungin hyväksi tekemästä työstä kapellimestari Leif Segerstamille lahjoitetaan Kultalilja-pienoispatsas. Patsaan luovuttaa Segerstamille Turun kaupunginjohtaja Minna Arve.
Alkuperäisen Kultalilja-veistoksen teki suuri turkulainen kuvanveistäjämestari Wäinö Aaltonen vuonna 1929.
– Meille on suuri kunnia, että Segerstam antanut kaikkensa kulttuurikaupunki Turun filharmoniselle orkesterille: se on kuulunut ja näkynyt kotikaupungissa ja saanut lukuisia palkintoja maailmalla. Kiitän maestro Segerstamia kaikkien klassisen musiikin rakastajien ja koko Turun kaupungin puolesta, Arve sanoo.
Segerstam on ensimmäinen henkilö, jolle kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen kuuluisan Kultalilja-patsaan mukaan tehty arvokas pienoispatsas luovutetaan. Turun kaupunki on teettänyt alkuvuodesta 2019 Kultalilja-pienoispatsaita erityiserän kaupungin edustuslahjoiksi.
75-vuotias Leif Segerstam on ylikapellimestarikaudellaan 2012–19 vaikuttanut merkittävästi orkesterin taiteelliseen tasoon ja imagoon. Segerstam on levyttänyt TFO:n kanssa Sibeliuksen harvinaisempia teoksia ja kaikki Brahmsin neljä sinfoniaa. Kuluvan kauden aikana valmistuu kattava Beethoven Complete -levytyssarja. TFO on esittänyt Segerstamin johdolla muun muassa kaikki Sibeliuksen sinfoniat ja useita Segerstamin omia sinfonioita.
Segerstamilla on pitkä historia Turussa. Kapellimestarikomeetta johti Turun filharmonikoita ensimmäisen kerran 19.5.1966 22-vuotiaana. Segerstamia 50 vuotta Turussa juhlittiin 19.5.2016.
Segerstamin mittava sävellystuotanto sisältää muun muassa yli 310 sinfoniaa. Vuonna 2014 tasavallan presidentti myönsi Segerstamille professorin arvonimen.
Kultalilja-pienoisveistos pohjautuu turkulaisen kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen Kultalilja-patsaaseen vuodelta 1929. Sen graniittinen esikuva, Turun Lilja (1924–26), on ilahduttanut kulkijoita Turun Runebergin puistossa jo vuodesta 1928.
Alkuperäinen, noin metrin korkuinen kullattu puuveistos oli 1930-luvulla helsinkiläisen, Tukholmaan muuttaneen taidekauppias Gösta Stenmanin omistuksessa. Sitten jäljet katosivat ja vuosikymmeniä veistoksen kohtalo oli epäselvä. Vuonna 2013 patsaan silloinen ruotsalaisomistaja saapui Wäinö Aaltosen museoon Turkuun esittelemään Kultaliljan kuvaa. Omistaja toivoi vanhalle arvokkaalle puuveistokselle museaaliset olosuhteet sen säilyttämiseksi tuleville sukupolville.
Turun kaupunki päätti vuonna 2014 ostaa Kultaliljan 50 000 eurolla kaupungin taidekokoelmaan kaupungin kaunistamisrahaston tuotoilla. Patsas on ollut esillä näyttelyissä Wäinö Aaltosen museossa ja Kulttuurigaalassa Logomossa. Arka teos on esillä museaalisissa olosuhteissa vain erikoistapauksissa.
Kultalilja-pienoispatsas on alkuperäisestä patsaasta valmistettu 3D-mallinnos, johon on yhdistetty perinteinen käsin kultaus aidolla lehtikullalla, kuten alkuperäisessä veistoksessa. Menetelmänä on käytetty noin tuhat vuotta vanhaa pellavaöljykiinnitystä monine esikäsittelyineen. Jalusta on turkulaista graniittia, joka on louhittu Kakolan alueen kallioista.
Patsaita jaettiin palkinnoiksi myös vuoden 2017 Kulttuurigaalassa, mutta lahjoina annettavat patsaat poikkeavat kooltaan ja jalustamateriaaliltaan gaalaan toteutetuista pienoispatsaista.
Aamuset-kaupunkimedia (AKM)



















