Suurin osa tavallisista hengitystieinfektioista on virusten aiheuttamia, mutta myös virusten ja bakteerien yhteisinfektiot ovat yleisiä. LL Sinikka Karppisen Turun yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus osoitti, että geneettiset erot lapsen synnynnäisessä puolustusjärjestelmässä altistavat virusten ja bakteerien yhteisinfektioille jo imeväisiässä. Virukset lisäävät bakteerien tarttumista, mutta virusinfektio voi myös estää toisen viruksen saamista samaan aikaan.

Hengitystieinfektioiden aiheuttama tautitaakka on suuri alle 2-vuotiailla lapsilla. Virukset ja bakteerit aiheuttavat sekä lieviä että vakavia infektioita. Eri taudinaiheuttajien yhteisinfektiot ovat tavallisia ja taudinkuva saattaa vaihdella riippuen siitä, onko kyseessä yhden tai usean eri mikrobin aiheuttama infektio.

Karppisen väitöstutkimuksessa kerättiin vuosien 2008–12 aikana tietoa alle 2-vuotiaiden lasten sairastetuista hengitystieinfektioista ja niiden aiheuttajista. Väitöstutkimus on osa Hyvän kasvun avaimet -seurantatutkimusta, johon osallistui 923 lasta. Tutkimuksen avulla saatiin lisää tietoa virusten ja bakteerien yhteisinfektioista ja niihin vaikuttavista tekijöistä.

Rinovirus on tavallisin flunssan aiheuttaja pikkulapsilla. Karppisen väitöstutkimuksen syyskaudella kerätyissä näytteissä rinovirus oli todettavissa kolmen viikon seuranta-aikana yli 60 prosentilla lapsista.

– Seurannan aikana rinovirusinfektio lisäsi tavallisen välikorvatulehdusta aiheuttavan bakteerin, pneumokokin, tarttumista lasten nenänieluun nelinkertaiseksi ja lisäsi bakteerin tarttumista perheenjäsenten välillä jopa 15-kertaiseksi, Karppinen selittää.

Lapset voivat kantaa bakteereita nenänielussaan ilman oireita. Nenänielusta bakteerit voivat kuitenkin siirtyä muualle elimistöön aiheuttaen esim. korvatulehduksen tai keuhkokuumeen. Koska lapset sairastavat paljon tavallisia hengitystieinfektioita, he ovat myös merkittävä tartunnan lähde.

– Ehkäisemällä virusinfektioita voidaan todennäköisesti vähentää bakteerien tarttumista viruksen mukana ja vähentää riskiä jälkitautien, kuten korvatulehduksen, kehittymiselle, Karppinen kertoo.

Isommat sisarukset ja lapsen nuori ikä lisäävät riskiä virusinfektioille, ja ne lisäävät myös bakteeritartuntojen määrää. Osa lapsista on alttiimpia virusinfektion aikaiselle bakteeri-infektiolle synnynnäisen immuunipuolustusjärjestelmän erilaisten geneettisten ominaisuuksien vuoksi.

Karppisen väitöstutkimus osoittaa, että synnynnäiseen immuunipuolustukseen osallistuvan mannoosia sitovan lektiini-proteiinin geneettinen vaihtelu altistaa lapsen pneumokokkibakteerin kantajuudelle rinovirusinfektion aikana. Erot ovat havaittavissa jo imeväisillä.

– Synnynnäisellä immuunipuolustusjärjestelmällä on tärkeä rooli taistelussa taudinaiheuttajia vastaan erityisesti pienillä lapsilla, joiden opittu puolustusjärjestelmä ei ole vielä kunnolla kehittynyt. Osa lapsista on muita alttiimpia bakteeritartunnalle tavallisen flunssan aikana, jolloin myös riski virusinfektioiden jälkeisille bakteeritaudeille, kuten korvatulehduksille, on suurempi, Karppinen selittää.

Aiempien tutkimusten perusteella tiedetään, että varhainen bakteeritartunta altistaa välikorvatulehduksille ja toistuville hengitystieinfektioille.

– Löytämällä ne lapset, joilla on suurempi alttius flunssan jälkitaudeille, voidaan ehkäisevät toimet kohdentaa erityisesti heihin, Karppinen lisää.

Mikrobit saattavat myös estää toisen taudinaiheuttajan aiheuttamia infektioita. Esimerkiksi RS-viruksen aiheuttaman hengitystieinfektion aikana lapsilla oli selvästi vähemmän rinoviruksen aiheuttamia infektioita kuin muulloin.

Pneumokokkirokotteen tiedetään estävän vakavia infektioita, kuten sepsistä ja keuhkokuumetta. Rokotteella voidaan vähentää myös välikorvatulehdusten esiintyvyyttä.

Varsinais-Suomessa osana laajaa FinIP-rokotetutkimusta tehdyssä tutkimuksessa Karppinen totesi, että pneumokokkirokotteen saaneilla lapsilla oli vähemmän korvatulehduksia, mutta myös vähemmän tavallisia lieviä hengitystieinfektioita, kuin vertailurokotteen saaneilla lapsilla.

– Syyt tähän ovat vielä epäselvät. Konjugoitu pneumokokkirokote, saattaa muokata hengitysteiden mikrobistoa ja näin vaikuttaa sekä virusten että bakteerien aiheuttamien hengitystieinfektioiden kehittymiseen. Mekanismien ymmärtäminen vaatii kuitenkin vielä lisää tutkimusta, Karppinen kertoo.

Virusten ja bakteerien yhteisinfektioiden ja niiden mekanismien ymmärtäminen on tärkeää, jotta voidaan parantaa hengitystieinfektioiden ehkäisyä ja hoitoa.

Karppinen esittää väitöskirjansa Viral and bacterial interactions in respiratory tract infections in children julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 12. huhtikuuta.

Vastaväittäjänä on professori Marjo Renko (Kuopion yliopisto) ja kustoksena professori Ville Peltola (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on lastentautioppi.

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)