Vuonna 2018 maahan tuotiin noin 39 000 käytettyä autoa. Edellinen ennätys on vuodelta 2003, jolloin maahan tuotiin 31 944 käytettyä autoa. Vuosi 2018 oli jo neljäs perättäinen kasvuvuosi maahantuonnissa. Vuonna 2018 kasvu oli kuitenkin ennennäkemättömän suurta, maahantuonti kasvoi jopa 34 prosenttia edellisestä vuodesta.

– Parhaat kuukaudet vuonna 2018 olivat elokuu ja lokakuu. Molempina kuukausina autoja tuotiin yli neljä tuhatta. Aiemmat kuukausiennätykset ovat olleet kolmen tuhannen luokkaa, kertoo toimitusjohtaja Tomi Rantanen ST Tuontipalvelu Oy:stä.

Tuontiautojen määrän kasvu selittyy monin eri tavoin Ruotsilla. Ruotsi ohitti Saksan suosituimpana autojen tuontimaana jo vuoden 2017 joulukuussa. Suosiota selittävät ainakin halpa kruunu, suuret vaihtoautovarastot sekä länsinaapurissa viime vuosina hyvin vetänyt automyynti. Kun leasing-sopimukset päättyvät, tulee markkinoille juuri suomalaisia kiinnostavia autoja, eli kolmevuotiaita Volvoja, Audeja, Mercedes-Benzejä, BMW:tä ja Volkswageneita. Autot ovat paitsi oikean merkkisiä ja -ikäisiä, myös oikein varusteltuja.

– Saksassa autoissa harvoin on toisia renkaita tai moottorinlämmitintä. Tuoja säästää reilun tonnin, kun näitä ei tarvitse lähteä erikseen hankkimaan, Rantanen laskee.

Toinen, kaikkia tuontiautoja koskeva kasvun syy on 2014 joulukuussa saatu korkeimman hallinto-oikeuden päätös. Päätöksen keskeinen sisältö on, että verotuspäätöksiä tekevän viranomaisen pitää etsiä kaikista auton ensirekisteröinnin jälkeisistä autoverolaeista pienin autoveroprosentti. Tämä suosii varsinkin vähän vanhempia, yli kymmenvuotiaita autoja tuovia. Esimerkiksi vuosimallin 2007 tai vanhemman Porsche 911:n tai vastaavan, tehokkaan ja paljon kuluttavan auton veroprosentti ei tuonnissa koskaan nouse yli 28 prosentin.

– Uuden, yhtä paljon päästöjä tuottavan auton veroprosentti voi olla 50. Tämä suosii vanhojen, paljon päästöjä tuottavien autojen maahantuontia. Suomen autoverokäytäntö toimii tässä tavoitteitaan vastaan”, Rantanen havainnollistaa.

Dieseleistä pyritään nyt äkkiä eroon Keski-Euroopassa, mikä tarkoittanee autojen päätymistä yhä useammin Suomeen. Tätä selittää ainakin se, että kolmesta viiteen vuotta vanhan dieselin kulutus on huomattavasti pienempi kuin vastaavan ikäisen bensa-auton. Siten Suomen verojärjestelmä tekee jälleen dieselin tuonnin kannattavammaksi kuin vastaavan ikäisen bensan.

Jossain on jo sanottukin, että Suomesta tulee dieseleiden loppusijoitusalue Euroopassa.

Jarno Keskinen