Vaihtotase oli alijäämäinen vuoden 2018 neljännellä neljänneksellä. Maksutaseen mukaisen tavaraviennin arvo kasvoi viisi prosenttia ja palveluviennin arvo viisi prosenttia. Tavaroiden ja palveluiden nettovienti pysyi alijäämäisenä tuonnin kasvaessa vientiä voimakkaammin. Vaihtotaseen alijäämää hillitsi ensitulon tilin positiivisuus. Ulkomainen nettovarallisuusasema heikentyi. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen maksutase ja ulkomainen varallisuusasema -tilastosta.

Vuoden 2018 neljännellä neljänneksellä vaihtotase oli 0,1 miljardia euroa alijäämäinen. Tavaroiden ja palvelujen tase oli 0,8 miljardia euroa alijäämäinen. Vaihtotaseen alaeristä ensitulon tili oli 1,2 miljardia euroa ylijäämäinen ja tulojen uudelleenjaon tili 0,6 miljardia euroa alijäämäinen.

Maksutaseen mukainen kauppatase oli 0,1 miljardia euroa alijäämäinen vuoden 2018 neljännellä neljänneksellä. Edellisen vuoden vastaavalla neljänneksellä kauppataseen ylijäämää kertyi 0,3 miljardia euroa. Palvelutase oli 0,7 miljardia euroa alijäämäinen vuoden 2018 neljännellä neljänneksellä. Palvelutaseen heikentymiseen vaikutti erityisesti televiestintä-, tietojenkäsittely- ja tietopalveluiden sekä muiden liike-elämän palveluiden tuonnin vahvistuminen verrattuna edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen. Tosin vuoden 2017 neljännen neljänneksen muiden liike-elämän palveluiden vienti oli poikkeuksellisen korkea.

Maksutaseen mukainen tavaravienti oli 16,2 miljardia euroa vuoden 2018 neljännellä neljänneksellä eli tavaravienti vahvistui viisi prosenttia edellisen vuoden vastaavasta ajanjaksosta. Tavaratuonti nousi 16,3 miljardiin euroon, kahdeksan prosenttia vuoden takaisesta. Vuoden 2018 neljännellä neljänneksellä palveluvienti kasvoi viisi prosenttia ja palvelutuonti 15 prosenttia verrattuna edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen. Palveluvienti nousi 7,9 miljardiin euroon ja palvelutuonti 8,6 miljardiin euroon ja näin ollen palvelutase oli jälleen alijäämäinen.

Tarkemmat maksutaseen mukaiset vienti- ja tuontiluvut palveluerittäin ja alueittain löytyvät tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilastosta vuodesta 2015 alkaen. Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilastossa on myös eritelty Tullin lukuihin tehtävät lisäykset ja poistot, joiden avulla päästään maksutaseen mukaiseen tavarakauppaan.

Ensitulon tili oli 1,2 miljardia euroa ylijäämäinen vuoden 2018 neljännellä neljänneksellä. Ensitulon tili pitää sisällään Suomesta ulkomaille maksetut ja ulkomailta Suomeen maksetut palkansaajakorvaukset, sijoitustulot ja muun ensitulon. Ensitulon ylijäämä johtui pääasiassa sijoitustuloista, joihin luetaan pääomakorvaukset, kuten korot ja osingot. Sijoitustuloja maksettiin Suomeen nettomääräisesti 1,0 miljardia euroa vuoden 2018 neljännellä neljänneksellä.

Tulojen uudelleenjaon tili oli 0,6 miljardia euroa alijäämäinen vuoden 2018 neljännellä neljänneksellä.

Vaihtotase oli tammikuussa 0,8 miljardia euroa ylijäämäinen. Maksutaseen mukainen tavaraviennin arvo kasvoi 11 prosenttia vuodentakaisesta. Vaihtotaseen alaeristä kauppatase ja ensitulon tili olivat ylijäämäisiä. Maksutaseen mukainen palvelutase ja tulojen uudelleenjaon tili olivat alijäämäisiä.

Vuoden 2018 neljännen neljänneksen lopussa Suomella oli bruttosaamisia ulkomailta 730,6 miljardia euroa ja bruttovelkoja ulkomaille 745,7 miljardia euroa. Ulkomainen nettovarallisuusasema, eli saamis- ja velkakannan erotus, oli siten 15,1 miljardia euroa negatiivinen, kun velkoja oli saamisia enemmän.

Nettovarallisuus heikentyi verrattuna edellisen vuosineljänneksen loppuun, jolloin ulkomainen nettovarallisuusasema oli -9,0 miljardia euroa. Suomen ulkomaiset saamiset ja velat ovat kasvaneet neljänneksen aikana huomattavasti merkittävän yritysjärjestelyn seurauksena. Kokonaisuutena Suomen velat ulkomaille kasvoivat saamisia enemmän.

Sektoreittain tarkasteltuna ulkomaiseen nettovarallisuusasemaan vuoden 2018 neljännellä neljänneksellä vaikuttivat heikentävästi useat sektorit, kuten sijoitusrahastot ja työeläkelaitokset. Päinvastaista kehitystä esiintyi lähinnä muilla rahalaitoksilla ja yrityksillä. Rahoitusvaateista merkittävää kasvua Suomen ulkomaisissa saamisissa oli mm. talletuksissa ja johdannaisissa ja veloissa mm. joukkovelkakirjalainoissa ja johdannaisissa.

Ulkomaisten suorien sijoitusten bruttosaamiset neljännen vuosineljänneksen lopussa olivat 140,5 miljardia euroa ja vastaavat velat olivat 117,0 miljardia euroa, minkä seurauksena suorien sijoitusten nettovarallisuusasema oli 23,5 miljardia euroa positiivinen neljännen neljänneksen lopussa.

Yrityssektorin nettovarallisuusasema parani vuoden 2018 viimeisellä neljänneksellä verrattuna edelliseen neljännekseen, ollen -84,7 miljardia neljännen neljänneksen lopussa. Sekä yrityssektorin saamiset että velat olivat laskussa, mutta velat laskivat huomattavasti enemmän. Suurin vaikutus nettovarallisuusaseman paranemiseen oli arvopaperisijoituksilla, joiden velkakanta laski neljänneksen aikana 11,8 miljardia euroa 94,1 miljardiin euroon.

Yrityssektorin suurimmat saamiset ulkomailta keskittyvät suoriin sijoituksiin. Näitä saamisia yrityssektorilla oli 117,7 miljardia ja velkoja vastaavasti 100,8 miljardia euroa. Suorien sijoitusten nettovarallisuusasema oli yrityssektorin osalta 16,9 miljardia positiivinen.

Muiden rahalaitosten nettovarallisuusasemassa tapahtui vuoden 2018 kolmannen ja neljännen neljänneksen välillä merkittävän yritysjärjestelyn seurauksena selkeä muutos kun -147,6 miljardista päädyttiin -117,9 miljardiin. Muihin rahalaitoksiin lasketaan talletuspankit ja muut luottolaitokset.

Muutokset näkyivät ensisijaisesti arvopaperisijoituksissa ja muissa sijoituksissa, joihin kuuluvat esimerkiksi konsernin ulkopuoliset lainat, talletukset ja kauppaluotot. Muiden rahalaitosten saamiset ulkomailta kasvoivat 82,4 miljardista 216,6 miljardiin. Suurimmat saamiset olivat talletuksissa ja johdannaisissa. Johdannaiset olivat myös veloissa suurimpien nousijoiden joukossa joukkovelkakirjalainojen ohella.

Sijoitusrahastosektorin nettovarallisuusasema laski 5,5 miljardia, ollen neljännen neljänneksen lopussa 50,8 miljardia positiivinen. Sijoitusrahastojen suurimmat saatavat ja velat suhteessa ulkomaihin ovat arvopaperisijoituksissa ja nettovarallisuusaseman laskusta suurin osa selittyykin noteerattujen osakkeiden negatiivisella arvonmuutoksella.

Julkisyhteisöistä suurimmat nettosaamiset ulkomailta on sosiaaliturvarahastoilla, 139,9 miljardia euroa. Näistä suurin osa koostui arvopaperisijoituksista, joiden negatiiviset arvonmuutokset vaikuttivat merkittävästi nettosaamisten laskuun. Nettosaamiset ulkomailta olivat 3,8 miljardia pienemmät kuin edellisellä neljänneksellä. Valtionhallinnon nettovarallisuusasema sen sijaan on negatiivinen ja oli neljännen neljänneksen lopussa -78,3 miljardia euroa. Valtionhallinnon suurimmat velat ulkomaille ovat arvopapereihin kuuluvia joukkovelkakirjalainoja, joiden määrä pysyi neljänneksellä lähes ennallaan.

Kotitaloussektorilla ja kotitalouksia palvelevilla voittoa tavoittelemattomilla yhteisöillä oli ulkomaisia saatavia kolmannen neljänneksen lopussa 11,3 miljardia euroa, joista suurin osa erilaisia arvopaperisijoituksia. Näiden sektoreiden nettovarallisuusasema laski neljänneksen aikana 4,4 miljardia euroa johtuen pääsääntöisesti merkittävän yritysjärjestelmän vaikutuksista ulkomaisiin saataviin sekä arvopapereiden yleisestä negatiivisesta arvonmuutoksesta neljänneksen aikana. Kotitaloudet ja kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt myös vähensivät omistuksiaan ulkomaisissa noteeratuissa osakkeissa.

Tammikuussa pääomaa virtasi nettomääräisesti Suomeen 3,3 miljardia euroa. Rahoitustaseen alaeristä pääomaa virtasi ulkomailta Suomeen nettomääräisesti eniten arvopaperisijoituksina. Suomesta ulkomaille pääomaa virtasi nettomääräisesti eniten muina sijoituksina.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)