Allergia-, iho- ja astmaliitto selvitti, ovatko pölypunkit kuolleet sukupuuttoon. Lääkärit kohtaavat pölypunkkeihin liitettävää oireilua, vaikka pölypunkkien on arveltu kadonneen nykyasunnoita lähes kokonaan. Selvitys osoitti, että pölypunkit elävät edelleen suomalaisten sängyissä.

Allergia-, iho- ja astmaliiton tutkimusyksikkö Etelä-Karjalan Allergia- ja ympäristöinstituutin punkkitutkijat tutkivat viime syksynä 64 kotia Helsingin ja Turun ympäristössä sekä Etelä-Karjalassa. Kotien joukossa oli puutaloja ja kerrostalohuoneistoja, useimmat kaupungissa ja muutama maaseudullakin, oli vanhaa ja uudempaa patjaa, lemmikkikoteja, perheellisiä ja perheettömiä talouksia. Kolmella neljästä tutkimukseen osallistujasta oli todettu allergia, astma tai atooppinen ihottuma.

Näytteet kerättiin imuroimalla sänkyjen sijauspatjoja. Patjoista pöly imeytyi pölynimuriin kiinnitetyn keräyssuulakkeen kautta filtteriputkiloon. Näyteputkilot tutkittiin Allergeenilaboratoriossa, missä niiden sisältö analysoitiin ELISA-menetelmällä.

Tulokset yllättivät. Punkkipitoisuudet jäivät kuitenkin kauas terveyshaitan riskirajoista. Suurinkin mitattu määrä, yksi mikrogramma allergeenia pölygrammassa, jäi puoleen herkistymisrajasta. Akuuttiin oireiluun allergeeneja tarvittaisiin tutkimuksen huippupitoisuuteen verraten kymmenkertaisesti. Punkeiksi muunnettuina se vastaisi viittäsataa yksilöä pölygrammassa.

Pölypunkit ja terveyshaitat eivät osallistujien omien kokemusten mukaan yhdistyneet. Joka kymmenennellä oli testeissä todettu pölypunkkiallergia, mutta heistä kukaan ei kuvannut vuoteeseen liittyvää oireilua kuten nuhaa tai silmien kutinaa.

Sänkyjen siivoustalkoisiin ei huonepölypunkkien takia tarvitse siis yleensä ryhtyä. Poikkeukset ovat kuitenkin mahdollisia. Varsinkin näkyvästi kosteusvaurioituneista rakennuksista saattaa huonepölypunkkien lisäksi tai niiden sijasta löytyä yhtä lailla oireilua aiheuttavia varastopunkkeja.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)