Johan Gadolinia (1760–1852) pidetään Suomen kemian isänä. Hän työskenteli kemian professorina Turun Akatemiassa vuosina 1797–1822 ja oli laboratorio-opetuksen edelläkävijä. Gadolin saavutti kansainvälisesti kestävimmät tuloksensa analyyttisessa kemiassa. Hänen tunnetuin kokeellinen saavutuksensa oli alkuaine yttriumin löytäminen ja laajemmin hänen työnsä johti lantanoidien löytämiseen. Gadolin oli kiinnostunut myös taloudellisista ja teollisista asioista. Gadolinin mukaan on nimetty alkuaine gadolinium.

Emeritus professori Timo Soikkanen ja Turkuseura tekivät joitakin vuosia sitten aloitteen Johan Gadolinin laboratorion kunnostamiseksi alkuperäiseen asuunsa. Gadolinin laboratorio on rakennuksessa, jonka hän itse rakensi 1700-luvun lopulla ja joka sijaitsee edelleen alkuperäisellä paikallaan osoitteessa Luostarinkatu 5.

RKP:n kaupunginvaltuutettu Ulla Achrén esittää, että kaupunginvaltuusto antaa kaupunginhallitukselle tehtäväksi valmistella Gadolinin laboratoriorakennuksen Luostarinkadun varrella entisöimisen ja että rakennukseen perustetaan Gadolin-museo. Achrén jättää asiaa koskevan aloitteen maanantaina kaupunginvaltuuston kokouksessa.

Achrénin mukaan rakennus on kulttuurihistoriallisesti arvokas ja sen voisi entisöidä museoksi Gadolinin kunniaksi. Tontille suunnitellaan uudisrakentamista, mutta siten, että vanha laboratoriorakennus säilytetään ja suojellaan.

Gadolin oli aikanaan menestyvä tiedemies ja häntä kutsutaan usein ensimmäiseksi moderniksi tiedemieheksi. Sekä hän, hänen isänsä Jakob Gadolin ja isoisä Johan Browallius toimivat luonnontieteiden professoreina Åbo Akademissa. Sekä Jakob Gadolin että Johan Browallius toimivat myös piispoina.

Viime vuonna valittiin Åbo Akademin kirjaston erikoiskokoelma, Johan Gadolinin kirjasto, kansalliseen Unescon Maailman muisti -rekisteriin. Unescon ylläpitämään rekisteriin kootaan arkisto- ja kirjastoperintöä, jolla Unesco katsoo olevan ainutlaatuista arvoa ja joka tulee säilyttää jälkipolville.

Kokoelma käsittää noin 3 200 erilaista nidettä, vanhemmat pergamenttikirjat ja nahkakantiset niteet halvempien paperiniteiden joukossa. Kokoelman vanhin teos painettu vuonna 1500, Acta Hamburgensa, teologinen teos saksaksi.

Åbo Akademissa toimii Johan Gadolin Process Chemistry Centre – PCC ja siinä yhteydessä kansainvälinen stipendiohjelma, Johan Gadolin Scholarship Programme (JGS).

Åbo Akademi kemian laitokset ovat sijainneet kymmeniä vuosia Gadoliniassa, rakennuksessa Porthaninkadun varrella ja myöhemmin myös Piispankadun varrella sijaitsevissa Axelia rakennuksissa. Henrikinkadun varteen rakennettava uudisrakennus Åbo Akademin ja Turun yliopiston luonnontieteiden ja tekniikan käyttöön Aurum (entinen Juslenia). Gadolinia-rakennus joko entisöidään tai puetaan ja Axelia-rakennukset tyhjennetään luonnontieteiden ja kemian käytöstä.

Achrénin mukaan rakennusten varastoissa on suuri määrä erilaisia laboratoriolaitteita ja instrumentteja, jotka tulisi säilyttää tuleville sukupolville ja jotka voisi sijoittaa Gadolin-museoon alkuperäiseen Gadolinin laboratorioon Luostarinkadulle.

Laboratoriorakennuksen entisöimä museo Luostarinkadun varrella voisi Achrénin mukaan sisältää esittelymateriaalia kemian ja tekniikan opetuksesta ja tutkimuksesta vuosien varrelta sekä tämän päivän toimintaa näiden aineiden osalta sekä Turun yliopistossa että Åbo Akademissa. Materiaali löytyy molemmista yliopistoista.

Museon resursointiin voisi hyvinkin saada mukaan yliopistojen lisäksi niiden säätiöt, erilaiset kemiaan ja tekniikkaan keskittyvät organisaatiot ja yhdistykset ja elinkeinoelämän yritykset sekä muuta tahot jotka kannustavat tällaisen kulttuuriarvon säilyttämistä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)