Itäisellä Rantakadulla, aivan Ravintola Samppalinnan juurella, on ajotien ja jalkakäytävän välissä keltainen kivinen pyöreä rakennus. Se on käytössä oleva yleinen käymälä, iso sellaiseksi, mutta harva tietää, sen värikkäistä vaiheista. Turun keskusta-alueen rakennustutkimukseen erikoistunut tutkija Kaarin Kurri kertoo, että kyseisen rakennuksen vaiheet ovat moninaiset.

– Kyseessä on vanha kaivo, joka palveli 1700-luvulla kaupungin mallastamoa. Vuoden 1827 palon jälkeen siitä tuli kaupunginkaivo. Kaivon kahdeksankulmaisen empiretyylisen suojarakennuksen otaksutaan olevan peräisin 1830-luvun vaihteesta ja sen suunnittelijana pidetään kaupunginarkkitehti P. J. Gylichiä.

Kurri kertoo, että kaivo jäi pois käytöstä 1910-luvulla ja 1920-luvun vaihteessa rakennus korjattiin satamapalvelijan toimistoksi eli tullipaviljongiksi. Kaivo täytettiin.

– Vuonna 1934 rakennuksesta tehtiin yleinen käymälä. Käymälän Samppalinnanmäen puoleisille sivuille lisättiin kaksi ulko-ovea, jotka johtivat miesten ja naisten vessoihin. Niiden välille avattiin matala ikkuna ja sen kohdalle – talon ulkopuolelle – lisättiin pisuaari. Talon katolle lisättiin ilmanvaihtoa palveleva piippu. Vanha ulko-ovi jäi huolto-oveksi.

Kurri jatkaa, että käymälärakenteet poistettiin 1960-luvun puolivälissä, koska kaivoa suunniteltiin palautettavaksi toimistokäyttöön.

– Se jäi kuitenkin tyhjilleen, kunnes se 1990-luvulla korjattiin ensin pitseriaksi ja sitten kioskiksi vessoineen, myymälätiskeineen ja ilmanvaihtoilaitteineen. Vuosina 2010–11 kioskisisustus purettiin ja kuoren sisälle asennettiin invalidimitat täyttävänä yleinen vessa. Aivan viime vuosina vanha käymälänovi uusittiin ja laajennettiin invalidimitat täyttäväksi ulko-oveksi.

Kurrin mukaan rakennus palvelee yleisenä käymälänä, jonne sisäänkäynti on takasivulta. Muut ovet johtavat välitilaan, sillä vessa on erillinen, seinistä irti oleva konttielementti. Keskipäivällä siivoojan käydessä käymälässä nousee sieraimiin epämiellyttävä voimakas viemärin tuoksu.

Paikalle osunut Hannu Nurmi kertoo, että hänellä ei ole mitään tietoa mikä kyseinen rakennus on tai mikä se on aikaisemmin ollut. Tosin hän huomauttaa, että on asunut Turussa ”vasta” kahdeksan vuotta.

– Aamulenkillä ohitan tämän rakennuksen ja siinä saattaa olla hälytykset päällä. Vartija on noina kertoina tullut viiveellä paikalle. Joskus kun nousen näitä portaita maauimalaan ja siinä on mennyt pari tuntia, niin hälytykset saattavat olla vieläkin päällä.

Toinen paikalle osuva WC:n ohittaja Sampo Koulu kertoo tietävänsä, että siinä on ollut aikaisemmin kioski.

– Nykyään tämä on WC. En ole itse käynyt sisällä.

Osmo Ruuskanen taas kertoo, että häntä on aina kiinnostanut rakennuksen tarkoitus.

– En tiedä muuta, kuin että olen kerran käynyt siellä vessassa. Tuossa rinteellä ovat talvehtineet romanit autonsa kanssa ja he ovat käyttäneet rakennusta.

Kurt Hedborg