Ekalle luokalle meno jännittää sekä tulevaa koululaista että ekaluokkalaisen vanhempia. Perheissä mietitään muun muassa, sujuuko koulumatka ja miten lapsi ja vanhemmat saavat yhteyden toisiinsa päivän aikana. Kouluun meno merkitseekin usein puhelimen hankintaa. DNA:n selvityksen mukaan lapset saavat ensimmäisen puhelimensa tyypillisimmin 6–7-vuotiaana. Ensimmäisen puhelimen hankinnan tärkeimmät syy ovat yhteydenpidon parantaminen ja turvallisuus.

Koululaistutkimuksen pääkohderyhmänä ovat 6–12 vuotta tänä vuonna täyttävien lasten vanhemmat tai huoltajat (n=720) ja toissijaisena kohderyhmänä 13–16-vuotiaiden lasten vanhemmat tai huoltajat (n=312).

Koulun alkaminen ohjaa usein lapsen puhelimen hankintaa. Ensimmäinen puhelin hankitaan tyypillisimmin lapsen ollessa 6-7-vuotias. Puhelimen hankintaikä ei ole käytännössä muuttunut viimeisen kolmen vuoden aikana.

Tänä vuonna kuusi vuotta täyttävistä lapsista puhelin on lähes puolella (43 %), seitsemän vuotta täyttävistä kolmella neljästä (75 %) ja tätä vanhemmilla lapsilla jo lähes jokaisella (kahdeksan vuotta täyttävistä 96 % ja 12 vuotta täyttävistä 100 %). Noin neljällä viidestä 6–7-vuotiaasta puhelimen saaneesta lapsesta on käytössään älypuhelin. Osuus on hyvin samankaltainen kuin edellisvuonna.

Ensimmäisen puhelimen hankinnan tärkeimmät syyt ovat perheen ja lapsen välisen yhteydenpidon parantaminen sekä turvallisuus esimerkiksi koulumatkoilla. Tärkeiksi syiksi ilmoitettiin myös koulun alku ylipäänsä ja puhelimen käyttö viihdykkeenä.

Lapsen ensimmäistä puhelinta valitessa tärkeimmiksi tekijöiksi koetaan helppokäyttöisyys, hinta ja yhteydenpidon onnistuminen WhatsAppin tai muun vastaavan sovelluksen kautta.

Kärjen järjestys muuttuu hieman, kun lapsen puhelinta vaihdetaan uuteen: helppokäyttöisyydellä ei selvästikään enää ole erityistä merkitystä valintakriteerinä, mutta hinnan merkitys korostuu jopa ensipuhelinta enemmän. Lisäksi painottuvat yhteydenpitomahdollisuus WhatsAppin tai vastaavan sovelluksen kautta, tarvittavien sovellusten ja pelien toimivuus puhelimessa, eli puhelimen mallin tulee olla riittävän uusi, sekä laitteen kestävyys.

– Kun lapselle hankitaan hänen ensimmäistä puhelintaan, vanhemman on tärkeä ohjata valintaa lapsen valmiuksien mukaan, jotta puhelimesta saadaan toivottu hyöty ja käyttökokemuksesta tulee hyvä, opastaa DNA Kaupan toimitusjohtaja Sami Aavikko.

Ensimmäinen puhelin hankitaan uutena kahdelle lapselle kolmesta, mutta perheissä suositaan myös kierrätystä, sillä joka kolmas saa ensipuhelimekseen käytetyn laitteen. Lapsen seuraavaksi puhelimeksi hankitaan uusi laite kolmelle neljästä. Uusien puhelimien osuus on molemmissa ryhmissä kasvanut viime vuodesta jonkin verran.

Lapsen ensimmäinen puhelin on tyypillisimmin hintaluokassa 100–200 euroa. Ostokseen käytettävä summa näyttää olevan hieman nousussa, sillä vuosi sitten tyypillisimmät hintaluokat olivat 50-200 euroa ja vuonna 2016 vastaavasti 50–100 euroa.

Myös puhelinta uusittaessa panostetaan aavistuksen edellisvuotta enemmän: tyypillisimmin puhelin ostetaan edelleen 100-200 euron hintaluokasta, mutta myös 201-300 euron hintaisia puhelimia hankitaan aiempaa useammin.

– Jos perheessä kierrätetään lapselle toisen henkilön käytössä ollut puhelin, on tärkeää, että puhelin tyhjennetään ja siihen tehdään tehdasasetusten palautus ennen käyttöönottoa. Tarkemmat ohjeet löytyvät puhelimen käyttöohjeesta tai DNA:n tukisivustolta. Myös DNA Kaupan myymälässä voidaan lapsen puhelimelle tehdä tietoturvallinen tyhjennys, ja palvelu on maksuton, Aavikko kertoo.

Lapsen puhelin uusitaan ylivoimaisesti useimmin, noin puolessa tapauksista, puhelimen rikkoutumisen takia. Rikkoutumisen riski näkyy myös siinä, että lapsen puhelimen suojaksi hankitaan erilaisia tarvikkeita: 6–12-vuotiaille eniten hankittuja puhelimen lisävarusteita ovat suojakuoret ja näytönsuoja.

– Suojakuoret ja näytönsuoja kannattaa hankkia samalla kertaa puhelimen kanssa. Kun lapsen kanssa sovitaan puhelimenkäytön pelisäännöistä, niihin kuuluu myös se, että puhelimesta pidetään hyvä huoli. Koska kaikkea ei kuitenkaan voi ennakoida, varsinkin yhtään kalliimman puhelimen kohdalla kannattaa harkita laiteturvavakuutusta, Aavikko neuvoo.

Puhelimen hankinta ajoitetaan usein myös lahjan hankinnan yhteyteen: joka neljäs saa uuden puhelimen synttärilahjaksi tai vastaavasta syystä. Vasta kolmannella sijalla vaihtosyissä on se, että puhelimen tallennustila tai suorituskyky oli liian vähäinen.

Hieman yli puolet niistä 6–12-vuotiaista lapsista, joille hankitaan puhelin, saavat itse vaikuttaa puhelimen valintaan. Noin joka viides saa valita puhelimen täysin itse.

Vanhemmilta kysyttiin myös, mitä seikkoja lapsi itse pitäisi tärkeänä, jos saisi vaikuttaa puhelimen valintaan: tärkeimpinä tekijöinä ovat riittävän uusi malli, jotta tarvittavat sovellukset toimivat, sekä mahdollisuus katsoa nettivideoita ja ladata sovelluksia. Pienempien lasten (6–9-vuotiaat) keskuudessa korostuu puhelimen ulkonäön merkitys, kuten väri tai muoto. Nuoriso (14–16) taas arvostaa vanhempien mielestä korostuneesti tiettyä merkkiä tai mallia sekä puhelimen suorituskykyä.

Tärkein 6–12-vuotiaiden lasten puhelimen käyttötarkoitus edellisvuosien tapaan on yhteydenpito perheen ja lapsen välillä. Seuraavaksi tärkeimmät ovat videoiden katselu, yhteydenpito kavereihin ja pelaaminen.

Yhteydenpitotavoista lapset käyttävät eniten pikaviestintää (59 % päivittäin). Puheluita lapsi soittaa lähes yhtä usein perinteisellä tavalla (45 %) kuin WhatsAppin tai muun sovelluksen kautta (42 %). Vanhemmat itse käyttävät lasten kanssa yhteydenpitoon eniten perinteisiä puheluita (60 % säännöllisesti) sekä pikaviestintää (57 % säännöllisesti). Teini-ikäisten lasten vanhemmilla pikaviestintä on merkittävin yhteydenpitotapa lapseen.

Puhelimen käyttökohteet monipuolistuvat lapsen iän myötä. Etenkin netissä surffailu, musiikin kuuntelu ja Instagram-tilien seuraaminen yleistyvät lapsen kasvaessa. Yhteydenpito kavereihin nousee 10–11-vuotiaana yhtä merkittäväksi puhelimen käyttökohteeksi kuin yhteydenpito perheenjäseniin.

Pienimmät lapset (6–7-vuotiaat) käyttävät puhelinta pääosin (yli 50 % päivittäin) yhteydenpitoon perheen kanssa, pelaamiseen ja videoiden katseluun. Ikäryhmässä 14–16-vuotiaat suurimmiksi puhelimen käyttökohteiksi (yli 80 % päivittäin) nousevat yhteydenpito kavereiden ja perheen kanssa, pikaviestittely, nettisurffailu ja videoiden katselu.

– On hyvä huomata, että kyselyyn ovat vastanneet lasten vanhemmat – eivät lapset itse. Vanhemmat eivät välttämättä tiedä koko totuutta lapsen puhelimen käytöstä. Ole läsnä, keskustele puhelimenkäytöstä, sovelluksista, somen käytännöistä. Varmista, että lapsi uskaltaa ottaa myös huolenaiheet puheeksi kanssasi.

6–12-vuotiaiden lasten vanhemmat näkevät lapsen puhelinkäytössä paljon myönteistä: se on tärkeä sosiaalisen kanssakäymisen väline, kehittää lapsen digitaalisia taitoja ja auttaa molemminpuolisen luottamuksen opettamisessa sekä lapsen itsenäisyyden kehittymisessä.

Puhelimen käytössä nähdään myös joitakin riskejä. Merkittävimmät huolenaiheet lapsen puhelimen käytössä ovat pysyneet samana eri vuosina. Eniten vanhempia huolestuttaa se, että puhelimen kanssa kulutetaan liikaa aikaa (56 %) – tämä pätee sekä 6–12- että 13–16-vuotiaiden lasten kohdalla.

Lapsi voi myös törmätä netissä haitallisiin sivustoihin – tämä mietityttää selvästi enemmän 6–12-vuotiaiden lasten vanhempia (50 %). Nuorten (13–16-vuotiaat) kohdalla seuraavaksi suurimpina riskeinä tunnistetaan liiallisen käytön vaikutukset lapsen unen laatuun ja riittävään lepoon.

Hyvin usein lasten kanssa on sovittu puhelimenkäytön pelisäännöistä. Useimmiten on sovittu, että puhelimesta pidetään huolta ja puhelimeen vastataan, kun perheenjäsen soittaa – tämä koskee kaikkia ikäryhmiä. 6–12-vuotiaiden lasten kanssa on lisäksi sovittu usein myös siitä, että puhelinta ei saa käyttää tietyissä paikoissa (esim. elokuvissa) sekä että puhelinta ei näprätä, kun perhe viettää yhteistä aikaa (esim. syödessä). 13–16-vuotiaiden kanssa on sovittu tavoittamiseen liittyvistä pelisäännöistä: puhelimen täytyy olla mukana ja nuoren on oltava tavoitettavissa, jos hän on poissa kotoa, sekä että menemisistään ilmoitellaan viesteillä, jos ei olla sovittuun aikaan paikalla.

Koululaistutkimus selvittää 6–16-vuotiaiden lasten ja nuorten puhelimen hankintaa ja käyttötarkoituksia sekä puhelimen käyttöön liittyviä ilmiöitä. Kysely tehtiin touko–kesäkuussa ja siihen osallistui kaikkiaan 1 032 ikäryhmässä 6–16-vuotiaiden lasten vanhempaa/huoltajaa. Tutkimuksen toteutti Nepa Insight.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)