Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa tutkittiin eturauhassyöpäkuolleisuutta ja siihen vaikuttavia tekijöitä Suomessa ennen ja jälkeen PSA-testauksen yleistymistä. Tutkimuksen mukaan korkeammin koulutetuilla miehillä on huomattavasti pienempi riski kuolla eturauhassyöpään, mikä kertoo siitä, että terveydenhuollon tasa-arvoisuus ei tällä hetkellä toteudu syövän hoitotulosten osalta.

Prostata spesifisen antigeenin (PSA) testaus yleistyi Suomessa 1990-luvun puolivälin jälkeen. Testin käyttöä ovat lisänneet myös maassamme tehdyt laajat PSA-seulontatutkimukset. PSA-testauksen käyttöönotto on mullistanut eturauhassyöpädiagnostiikan. Valtaosa paikallisista eturauhassyövistä todetaan nykyään PSA-testauksen avulla. Tämän seurauksena eturauhassyövän ilmaantuvuus kasvoi Suomessa huomattavasti viime vuosikymmeninä. Vuosien 1985–1989 aikana Suomessa todettiin 6 227 uutta eturauhassyöpää, kun vastaava lukumäärä vuosien 2005–2009 välillä oli 22 868 uutta diagnoosia.

Väitöstutkimuksessa tutkittiin eturauhassyöpäkuolleisuutta ja siihen vaikuttavia tekijöitä Suomessa ennen ja jälkeen niin sanottua PSA-aikakautta. Tutkimuksessa selvitettiin ultrasensitiivisen PSA:n ennustearvoa osoittamaan eturauhassyövän uusiutumisen todennäköisyyttä radikaalin eturauhasen poistoleikkauksen jälkeen.

Paikallisessa eturauhassyövässä korkeammin koulutetuilla miehillä oli 24 prosenttia pienempi riski kuolla eturauhassyöpään kuin matalammin koulutetuilla pre-PSA-aikakaudella 1985–1994 ja 39 prosenttia pienempi riski kuolla eturauhassyöpään post-PSA-aikakaudella 1995–2004. Koulutustaso jaoteltiin kolmen luokkaan: Peruskoulutus (<10 vuotta koulutusta), toisen asteen koulutus (10–12 vuotta) ja korkeampi koulutustaso (≥13 vuotta). Tämän jälkeen erot ryhmien välillä pienenivät. Sen sijaan levinneessä eturauhassyövässä ero korkeammin koulutettujen hyväksi oli entistä suurempi viime vuosina, todetaan väitöstutkimuksessa.

– Matalammin koulutettujen suurempi kuolleisuus johtuu todennäköisesti eroavaisuuksista eturauhassyöpädiagnostiikassa ja -hoidossa. Näyttö tästä tosin on epäsuoraa, mutta yhteys näihin tekijöihin on hyvin oletettavaa. Selkeä ero on havaittavissa jo ennen PSA-testauksen alkua, mutta varsinkin PSA-testauksen alkuvuosina. Lisäksi matalammin koulutettujen kuolleisuus muihin sairauksiin oli selkeästi korkeampaa kuin korkeammin koulutetuilla, Turun yliopistossa väittelevä Heikki Seikkula toteaa.

Myös levinneessä eturauhassyövässä ero korkeammin koulutettujen ja matalammin koulutettujen välillä oli selkeä, ja tuo ero oli nähtävissä myös viimeaikaisissa tuloksissa.

– Tällainen trendi on huolestuttava. Vaikuttaa siltä, että terveydenhuollon tasa-arvoisuus ei toteudu Suomessa syövän hoitotuloksissakaan. Toki eturauhassyöpä on tautina sellainen, että tutkimuksessa on virhelähteitä, Seikkula toteaa.

Väitöstutkimuksessa todettiin myös, että eturauhassyövän ennuste on Suomessa parantunut koko ajan viimeisten vuosikymmenten aikana. Elinajan ennusteen arvioinnissa PSA-testaus muodostaa kuitenkin virhelähteen, koska se aikaistaa paikallisen eturauhassyövän diagnoosia useilla vuosilla verrattuna tilanteeseen, jossa testiä ei olisi käytössä.

– Tällöin elinajan odotetta tutkittaessa tulee kuva, että se olisi parantunut enemmän kuin se todellisuudessa on, vaikka itse asiassa onkin vain todettu paljon varhaisvaiheen syöpiä, joista useimpien ennuste on erittäin hyvä, Seikkula toteaa.

Väitöstutkimuksessa tutkittiin myös PSA-testausta radikaalin eturauhasen poistoleikkauksen jälkeen. Turun yliopistollisessa keskussairaalassa on ollut vuodesta 2004 käytössä ns. ultrasensitiivisen PSA:n mittaus. Testi mittaa PSA-arvoja tuhannesosien tarkkuudella. Hyvin pienten PSA-arvojen mittaus on oleellista vain miehillä, joiden eturauhanen on poistettu leikkauksella. Heidän PSA-arvonsa tulee tavallisella mittaustekniikalla olla nolla eli mittaamattomissa leikkauksen jälkeen.

Tavallisesti eturauhassyövän biokemiallinen uusiutuminen todetaan leikkauksen jälkeen, kun PSA nousee toistuvasti yli arvon 0,2 ng/ml. Väitöstutkimuksessa osoitettiin, että uusiutumista voidaan kumminkin arvioida jo paljon pienemmillä PSA-pitoisuuksilla. Ultrasensitiiviset PSA-arvot vaikuttavat luotettavilta, kun niitä mallinnetaan ja kahdentumisaikaa lasketaan uudella menetelmällä, väitöstutkimuksessa todetaan.

– Vaikuttaa siltä, että jos ultrasensitiivinen PSA-arvo nousee toistuvasti yli arvon 0,03 ng/ml, se myös nousee jatkossa niin kauan, että biokemiallinen uusiutuma todetaan. Liitännäishoitojen tarpeen arvioinnissa havainnon merkitys voi olla keskeinen, jotta miehet, jotka tarvitsevat myös sädehoitoa leikkaushoidon jälkeen, voidaan valita kaikkein optimaalisimmin, Seikkula sanoo.

LL Heikki Seikkula esittää väitöskirjansa Studies on prostate-specific antigen and prostate cancer epidemiology julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 15. joulukuuta.

Vastaväittäjänä on professori Laurence Klotz (University of Toronto, Kanada) ja kustoksena professori Matti Laato (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen.

Seikkula on syntynyt vuonna 1982 ja kirjoitti ylioppilaaksi Kokkolan yhteislyseon lukiossa vuonna 2001. Seikkula suoritti korkeakoulututkintonsa vuonna 2007 (LL) Oulun yliopistossa. Väitöksen alana on kirurgia. Seikkula työskentelee Keski-Suomen keskussairaalassa kirurgian klinikassa osastonylilääkärinä.

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7032-2.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)