Kansallinen syntymäkohortti 1987 -aineistoon perustuvassa tutkimuksessa havaittiin, että useita vuosia työn ja koulutuksen ulkopuolella olleiden poikien lapsuuteen ja nuoruuteen heijastui heidän äitiensä pitkä työelämän ulkopuolisuus. Isien työelämäkatkoksilla ei ollut yhtä vahvaa vaikutusta.

Tutkimus vahvisti myös aikaisempia havaintoja koulumenestyksen merkittävästä vaikutuksesta koulutuksesta työelämään siirtymiin. Koulumenestys ei kuitenkaan poistanut vanhempien työuran vaikutusta nuorten siirtymiin.

– Tulostemme perusteella näyttääkin siltä, että nuorten koulutuksesta työelämään siirtymiä määrittelevät vahvasti ylisukupolviset vaikutukset, toteaa tutkimuksesta vastannut Tiina Ristikari.

Työllistymistä edistävissä palveluissa, kuten työttömien määräaikaishaastatteluissa tai aikuisille suunnatuissa työllisyyspalveluissa, olisikin syytä ottaa puheeksi perheen nuoret. Myös heidät olisi pyrittävä ohjaamaan esimerkiksi matalankynnyksen palveluihin, kuten ohjaamoiden piiriin. Tällöin nuorten mahdollinen työllistymiseen liittyvä tuen tarve voisi tulla esille ennen kuin työttömyys pääsee pitkittymään.

Tuore tutkimus tuo ensimmäistä kertaa tietoa kokonaisen ikäluokan koulutuksesta työelämään siirtymisestä ja siitä, kuinka lapsuudenaikaiset olosuhteet ovat niihin vaikuttaneet.

Jos vanhemmat ovat pitkään poissa työelämästä, myös heidän lastensa on vaikeaa päästä töihin.

Suurin osa nuorista jatkaa opintojaan toisen asteen jälkeen, hieman pienempi osa siirtyy samassa kohtaa työelämään. Noin neljänneksellä nuorista on ollut vaikeuksia työllistyä, he ovat perheellistyneet varhain, olleet pätkätyöttömänä tai eivät ole jättäneet jälkiä käytettyihin rekistereihin osassa seuranta-aikaa tai lainkaan.

Varhainen lastenhankinta sekä pidempään jatkunut opiskelu oli huomattavan paljon yleisempää nuorilla naisilla kuin miehillä. Samaan aikaan miehet olivat merkittävästi useammin työelämäpolulla tai työn ja koulutuksen ulkopuolella.

– Seuraamalla yhtä ikäluokkaa seitsemän vuoden ajan, pystyimme tunnistamaan ne nuoret, jotka ovat jääneet koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle useiksi vuosiksi, sekä havaitsemaan eroja näiden ryhmien palveluiden käytössä, Ristikari kertoo.

Aikaisemmassa tutkimuksessa nuorten siirtymiä koulusta työelämään on luokiteltu muutamaan luokkaan: työssä, koulutuksessa, harjoitteluissa tai muissa aktivoinneissa sekä näiden ulkopuolisiin, niin sanottuihin NEET-nuoriin (Not in Employment, Education or Training). Yhdistämällä tietoja useista eri rekistereistä kokonaisen ikäluokan koulutuksesta työelämään siirtymistä, pystyttiin NEET-ryhmän sisällä tunnistamaan useampi erilainen ryhmä.

Tutkimus kuuluu osana Etlan koordinoimaan kolmevuotiseen Polkuja työhön -hankkeeseen, jota rahoittaa Strategisen tutkimuksen neuvosto.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)