Tieteentekijöiden liitto perustettiin Korkeakoulujen Assistenttiliitto -nimisenä 20.10.1967. 50-vuotista taivaltaan juhliva liitto kysyy, kuinka monta kertaa vuosisadassa – tai vuosikymmenessä – ”vuosisadan yliopistouudistus” pitää tehdä? Opetus- ja kulttuuriministeriö julkistaa Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision 2030 ensi viikolla.

- Vision seuraavaksi askeleeksi kaavailtu uusi korkeakoululaki sallisi yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen täydet fuusiot. Päädytäänkö sisällöllisen vision puutteessa taas organisaatiouudistukseen? Kokonaan uusi lainsäädäntö heti vuoden 2010 yliopistolain jälkeen kuulostaa ylimitoitetulta, toteaa Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Petri Koikkalainen.

Uusien lakien ja rakenteellisten remonttien sijaan liitto perää tutkijoille, opettajille ja yliopistojen muille asiantuntijoille työrauhaa. Tieteentekijät uskovat, että tällä olisi vaikuttavuutta myös suomalaisen tieteen tasoon.

- Turva tuottaa parempaa tiedettä kuin jatkuvat muutokset ja kiristyvä kilpailu. Moni tieteentekijä joutuu hakemaan lisärahaa omaan palkkaansa sen sijaan, että tekisi sitä, mihin on palkattu, Koikkalainen huomauttaa.

Tieteentekijöiden liiton jäsenkyselyt osoittavat, että henkisen ja fyysisen jaksamisen rajat ovat koetuksella. Henkilöstön vähentäminen on johtanut siihen, että jäljelle jääneiden työkuorma on kasvanut kohtuuttomasti. Liiton mielestä nyt on korkea aika sille, että yliopistojen johto ottaa henkilöstön tilanteen vakavissaan.

- Henkilöstö on yliopiston tärkein voimavara, oli sanonta, jota taannoin kuuli muun muassa rehtoreiden suusta yliopistojen lukuvuoden avajaispuheissa. Viime aikoina tätä on kuullut harmillisen vähän. Yliopistojen ydin ei ole seinissä vaan ihmisissä, korostaa Tieteentekijöiden liiton toiminnanjohtaja Johanna Moisio.

Liiton juhlavuoden teemana on ollut Tutkitun tiedon puolesta.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)