Kaverihan vaikuttaa ikäistään vanhemmalta ja kypsemmältä. Leukaperään ilmestynyt parransänki korostaa äijämäistä olemusta. Benjamin Källmanille on ikää kertynyt vasta yhdeksäntoista vuotta, mutta FC Interin hyökkääjä on jo vakiinnuttanut paikkansa aloituskokoonpanossa.

Ottelussa HIFK:ta vastaan Källman antaa nappisyötön Julien Faubertille, joka tekee kauden ensimmäisen Veikkausliigamaalinsa. Tähtipelaaja Faubert, jonka CV:ssä on muun muassa maininnat Ranskan maajoukkue, West Ham ja Real Madrid, tarvitsee 25 ottelua yhden maalin tekemiseen. Benjamin Källman on tehnyt tällä kaudella jo yhdeksän maalia, vaikka nuoren miehen ansioluettelossa lukee vaatimattomasti FC Honka ja Ekenäs IF.

Isä Mikael Källman muistetaan parhaiten maailmanluokan käsipalloilijana, vaikka hänestäkin poikansa tavoin olisi voinut tulla maajoukkuetason jalkapalloilija. Isä Källman on ollut urheilijana monilahjakkuus. Yleisurheilun ohella myös jalkapallo kuului nuorena harrastuksiin. Kakkosdivarissa maaleja syntyi siihen tahtiin, että ura jalkapalloilijana oli FinnPan kautta avoinna aina Helsingin Jalkapalloklubiin asti. Muutto Saksaan vuonna 1987 käsipallon ammattilaiseksi muutti kaiken.

Aika oli toinen, kun Mikael pelasi käsipalloa maailman huipulla. Suomessa ei osattu arvostaa meillä marginaalilajin maineessa ollutta käsipalloa - lajia, jota lähes parikymmentä miljoonaa käsipallonpelaajaa pelaa ympäri maailmaa.

Saksan Bundesliigassa vuosia pelanneelle Mikael Källmanille kertyi ammattilaisurallaan mestaruuksia ja kunnioitettavia titteleitä. Komein niistä oli valinta Bundesliigan parhaimmaksi pelaajaksi!

Koska kyseessä on eräs maailman kovatasoisimmista sarjoista, olisi Mikael Källman voitu valita myös maailman parhaimmaksi käsipalloilijaksi. Suomessa Vuoden urheilijaksi Mikael Källman ei ollut kertaakaan edes ehdolla.

– Saksassa ihmeteltiin aina, miksi en ole kotimaassani suuri nimi, esimerkiksi Vuoden urheilija. Sanoin, että en ole Suomessa edes sadan parhaimman urheilijan listalla. Se hämmästytti saksalaisia urheilutoimittajia, kertoo Mikael Källman.

Poika Benjamin Källman pelasi nuorempana jalkapallon ohella myös käsipalloa, tietysti isänsä valmentamana. Kun aika ei enää riittänyt molemmille lajille, piti valita. Jalkapallo voitti, toisin kuin isällä.

– Koko lapsuuden kuljin isän mukana halleilla. Näin käsipallo tuli tutuksi. Jalkapallo valikoitui kuitenkin lajikseni. Isältäni olen saa paljon vinkkejä, millaista on ammattiurheilu. Tiedän, että isä on fiksu mies. Hän on pelannut eri lajeja. Kannattaa kuunnella, mitä hän neuvoo, myöntää Benjamin Källman.

Jalkapallossa Benjamin Källmanin kasvattajaseura on Ekenäs IF Tammisaaresta. Ennen aikuisten sarjoihin siirtymistä pelit sujuivat FC Hongan junioreissa. Kaudella 2015 Benjamin pelasi 25 ottelua Ykkösessä, jonka jälkeen tuli siirto Turkuun FC Interiin. Ensimmäinen Veikkausliigaottelu oli FC Lahtea vastaan keväällä 2016.

Benjamin on ollut maajoukkueen vakiokalustoa kaikissa nuoremmissa ikäluokissa. Nyt meriittilistalle on tullut maaleja Pikkuhuuhkajissakin, 21-vuotiaiden maajoukkueessa. Se on hyvä saavutus vasta 19-vuotiaalle hyökkääjälle.

Valmentaja Shefki Kuqin lähdöllä FC Interistä on ollut iso merkitys Källmanin urakehitykselle. Uuden valmentajan, Fabrizio Piccaretan, alaisuudessa peliaikaa on kertynyt enemmän ja samalla on syntynyt myös maaleja. Källman on nyt joukkueensa paras maalintekijä.

Nuori pelaaja kehittyy parhaiten pelaamalla. Lisääntyneellä peliajalla oli iso merkitys Källmanin päättäessä jäädä ainakin vielä vuodeksi Turkuun. Ottajia olisi ollut Veikkausliigan yhdelle kuumimmalle nimelle muitakin.

– Päätös oli helppo, kun tiedän, että peliaikaa on luvassa. Haluan vielä yhden kauden, jossa olen selkeästi FC Interin ykköshyökkääjä. Tavoite on jossain vaiheessa olla ulkomailla. Saksa olisi unelma.

Fiksulla kaverilla on myös fiksut tavoitteet jalkapallouran ohella. Benjamilla on lukio kesken. Lukuhommat hoituvat pitkälti kursseja omatoimisesti suorittamalla. Keväällä on aikomus laittaa valkolakki päähän.

– Iso kiitos opettajille, kun ovat ymmärtäneet ja joustaneet. Olen saanut mahdollisuuden tehdä paljon koulutöitä kotona.

Hannu Tuominen