Veneilijän vuoden kohokohta, kevät, näkyy piikkinä myös vakuutusyhtiön vahinkotilastoissa. Vahinkoja sattuu suhteessa enemmän nuorille veneilijöille. Ennen kauden alkua kannattaa huoltaa sekä vene että veneilijän taidot.

Ylivoimaisesti yleisimpiä veneilyvahinkoja ovat törmäykset ja karilleajot. Törmäykset erilaisiin esteisiin, kuten laituriin, kiviin tai kivikkoihin, muodostavat Ifissä lähes kaksi kolmasosaa kaikista veneilyturvasta korvattavista vahingoista. Keskimääräistä useammin törmätään vaikeammin hallittavilla isoilla, yli 9-metrisillä purjeveneillä.

Alle 30-vuotiaille veneilijöille sattuu venetyypistä riippumatta muita enemmän vahinkoja.

– Nuorten aikuisten joukossa on varmasti erinomaisia veneilijöitä, mutta selkeästi myös kokemattomuutta veneen hallinnasta ja ennakoinnista sekä välillä liian kova tilannenopeus. Isommalla porukalla saatetaan lisäksi ottaa tarpeettomia riskejä näyttämisen halun vuoksi tai lähteä liikkeelle liian kovalla tuulella, korvauskeskusjohtaja Juha T. Virtanen Ifistä arvioi.

Kokemattomuuden lisäksi kiire aiheuttaa erilaisia vahinkoja. Klassinen, joka kevät toistuva virhe on pohjatapin unohtuminen kiirehtiessä vesille pääsyä.

– Vene voi jopa upota satamaan tai täyttyä osittain vedellä, mikä voi vaurioittaa sähkölaitteita. Ennen veneen vesillelaskua kannattaa malttaa käydä sen kunto huolellisesti läpi ja tehdä tarvittavat huollot, Virtanen kuvaa.

– Vaikka osa veneen huoltotöistä on mahdollista tehdä vesillelaskun jälkeenkin, käytännössä ne jäävät helposti, kun veneilykausi on alkanut ja ulapat kutsuvat.

Veneilijöiden pelkäämien venevarkauksien määrä on viime vuosina pysynyt ennallaan. Ifin vahinkotilastojen mukaan eniten veneitä ja moottoreita varastetaan huhti-lokakuun välillä. Riskipaikkoja ovat telakat ja laiturit, joissa ei ole valvontaa tai kunnollisia lukittuja portteja.

– Varkaiden suosikkilistalle kuuluvat uudehkot veneet, vesijetit ja perämoottoriveneet. Veneitä ja moottoreita varastetaan kaikkina viikonpäivinä suurin piirtein yhtä paljon. Venemurtoja taas tehdään eniten sunnuntaisin ja maanantaisin, T. Virtanen kertoo.

– Moottorille hyvä lukko on tietenkin ehdoton, ellei moottoria ole mahdollista irrottaa ja pitää kokonaan lukkojen takana. Vene on usein pitkiä aikoja ilman valvontaa, joten veneeseen tai perämoottoriin asennettu murtohälytin tai paikannin voi vähentää varkauden riskiä ja lisätä turvallisuudentunnetta.

If on käynyt läpi veneilyvahinkoja pitkältä aikaväliltä ja uudistanut tänä keväänä niiden pohjalta venevakuutuksensa yhteistyössä veneilijöiden kanssa. Ifin uusitussa venevakuutuksessa ei ole enää myrskyrajoja, vaan vakuutus korvaa veneilyvahinkoja tuulen nopeudesta riippumatta. Vakuutus korvaa myös hinauksen esimerkiksi konerikon sattuessa sekä sen, jos veneeseen vuotaa vettä tai se uppoaa. Vakuutuksen turvin voi veneillä Saksan Helgolandiin asti.

– Veneen käsittelytaidot vaikuttavat niin merkittävästi veneilyssä sattuviin vahinkoihin, että If myöntää vakuutuksen edullisemmin niille veneilijöille, jotka todistavat hallitsevansa veneen käsittelyn. Osoituksesi taidoista riittää, että on suorittanut veneilyjärjestön teoria- ja käytännöntaitokursseja, kertoo vakuutuspäällikkö Johanna Johansson Ifistä.