Ydinkeskustassa on monia lyhyitä kadunpätkiä, jotka ovat jääneet suurempien väylien jalkoihin. Vaikka kadulla ei olisi pituutta kuin muutama kymmenen metriä, on monien kadunpätkien nimien takana mielenkiintoinen historia.

Virallista tietoa ruutukaava-alueen lyhimmästä kadusta Turun kaupungilla ei ole antaa. Toimituksen karttamittaustyöryhmä totesi lyhyimmäksi Teininkujan, jolle saatiin pituutta 60 metriä.

Mikonkatu (140 metriä)

Puistokadun ja sairashuoneenkadun välissä kulkevan Mikonkadun on arveltu saaneen nimensä lähellä Linnankadun ja Sairashuoneenkadun kulmausta 1700-luvulla sijainneen Pyhän Mikaelin kirkon mukaan. Mikonkaduksi kadunnimi lyhentyi Mikaelinkadusta nimistön yksinkertaistamisen vuoksi.

Tuurintie (100 metriä)

Taidemuseon vieressä kulkevan Tuurintien nimi on johdettu pormesari Ture Hagertin nimestä. Hän rakensi Puolalanmäen itärinteeseen 1760-luvulla itselleen kesähuvilan, Tureborgin, joka näkyy alueen nimistössä muutenkin.

Gezeliuksenkatu (76 metriä)

Tuomiokirkolta Aurajoen rantaan johtava pieni katu viittaa Johannes Gezelius vanhempaan ja nuorempaan. Isä ja poika toimivat Turun piispoina 1600-luvun lopulla ja 1700-luvun alulla. Vanhempi Gezelius 1664–1690 ja nuorempi 1690–1718.

Rettiginrinne (76 metriä)

1900-luvun suuriin turkulaisiin vaikuttajiin kuulunut Hans von Rettig rakennutti 1920-luvulla Rettigin palatsin asunnokseen. Jyrkkä mäki sai luonnollisesti nimensä aikansa mahtiliikemiehen mukaan. Rettigin kuoltua 1979 palatsi jäi vuosiksi tyhjilleen, kunnes se otettiin näyttelykäyttöön.

Olavintie (72 metriä)

Jokirannassa Olavinpuiston vieressä kulkeva Olavintie viittaa Norjan suojeluspyhimykseen, jolta nimensä sai Kaskenmäkeen rakennettu Turun Pyhän Olavin luostari. Luostari sijaitsi keskellä nykyistä Kaskenkatua ja se perustettiin 1200-luvun puolivälissä. Pyhän Olavin luostari ehti toimia Turussa lähes 300 vuoden ajan. Luostari paloi kertaalleen jo 1429, mutta silloin se korjattiin. 1537 syttynyt tulipalo ja uskonpuhdistus lopettivat luostarin toiminnan ja päättivät dominikaanien toiminnan kaupungissa.

Wechterinkuja (64 metriä)

Linnankadulta Aurajoen rantaan Förin kohdalla johtava kuja on saanut nimensä siitä, että kujan Linnankadun puoleisessa päässä sijaitsi 1800-luvulla Wechterin kaivo, joka oli yksi kaupungin valvotuista kaivoista. Wechter-nimi taas viittaa liikemies Esaias Wechteriin, joka Henrik Rungeenin kanssa perusti Aurajoen itärannalle laivaveistämön 1730-luvulla.