Kokoomuksen viimeaikaisissa ulostuloissa on oltu huolestuneita raskaussyrjinnästä ja vaadittu toimia sen kitkemiseksi. Mekin SDP:ssä olemme asiasta enemmän kuin huolissamme, ja siksi vastustamme eduskunnassa lainsäädäntöä, joka heikentää työsuhdeturvaa ja osuu erityisesti naisiin.

Kyse on lakiesityksestä, jossa määräaikainen työsopimus voitaisiin jatkossa tehdä enintään vuodeksi ilman perusteltua syytä. Toisin sanoen työnantajan ei enää tarvitsisi osoittaa, miksi työsuhde on määräaikainen.

Lakiesityksen omissa vaikutusarvioissa todetaan, että määräaikaisuuksien helpottamisella voi olla lasten hankintaa lykkäävä vaikutus ja että vaikutukset kohdistuvat erityisesti synnytysikäisiin naisiin. Samassa yhteydessä vaikutusta kuitenkin vähätellään sillä perusteella, että kohderyhmä olisi rajallinen. Kokoomus näyttää pitäneen tätä arviota hyväksyttävänä ja asettaneen elinkeinoelämän toivomat joustot sekä hallitusohjelman kirjaukset etusijalle, vaikka esityksessä itse tunnistetaan riskit perheellistymisikäisille naisille.

Naisia on noin puolet suomalaisesta työväestöstä. On erikoista kutsua vaikutuksia “vähäisiksi”, jos ne kohdistuvat nimenomaan tähän ryhmään.

Juuri siksi määräaikaisen työsuhteen perusteluvaatimuksella on merkitystä. Ensisijaisia tulee olla vakituiset ja pysyvät työsuhteet, joiden ansiosta työssäkäyvät ihmiset voivat suunnitella elämäänsä. Onkin huolestuttavaa jo ihan syntyvyyttäkin ajatellen, että hallitus säätää lain siitä huolimatta, että STM:n valmistelun mukaan tästä uudistuksesta kärsivät erityisesti nuoret perheellistymisiässä olevat naiset. Olemme siinä tilanteessa jo nyt, että joka neljäs raskaana ollut nainen on kokenut jossain vaiheessa raskaus- tai perhevapaasyrjintää ja jopa puolet naisista on pelännyt, että raskaudella tai perhevapaalla on vaikutusta myöhempään uraan. Yleisimmin tämä syrjintä liittyy juuri määräaikaisiin työsuhteisiin. . Hallituksen esityksessä kaiken kukkuraksi myönnetään, että uusi laki viivästyttää tutkimuskirjallisuuden nojalla lasten hankkimista ja siten lakiesityksellä voi olla vaikutuksia syntyvyyteen Suomessa. Onko meillä tähän todella varaa?

Sumutuslinja näyttää jatkuvan, kun puhutaan huolestuneeseen sävyyn naisten asemasta työmarkkinoilla, ottaen huomioon edellä mainitun lisäksi aiemmat päätökset lakko-oikeuden rajaamisesta ja naisvaltaisten alojen syöksemisestä ikuiseen palkkakuoppaan vientivetoisella palkkaratkaisulla. Lisäksi veroratkaisuilla on suosittu kaikkein suurituloisimpia, siis korostetusti miehiä, samaan aikaan kun sosiaaliturvan leikkaukset ovat kasautuneet etenkin yksinhuoltajille, joista valtaosa on naisia.

Kaksilla rattailla ajo on ilmeistä, sillä hallituksen lainsäädäntötyössä voimistetaan samoja ilmiöitä kuin juhlapuheissa voivotellaan.

Kuvaavaa on myös se, että kokoomuksen kansanedustajien hehkuttama työntekijöiden ja erityisesti naisten asemaa aidosti parantava uudistus tulee maan hallituksen sijaan Euroopan unionilta. Kyse on palkka-avoimuusdirektiivistä, jonka Orpon hallitus panee täytäntöön minimitasolla ja rimaa hipoen. On ala-arvoista ja naisten arviointikykyä vähättelevää, että kokoomus tarjoaa naistenpäivän kynnyksellä pinkkipesun Suomen ennätyksen.

Aleksi Suro (sd.), Varsinais-Suomen SDP:n puheenjohtaja, Raision kaupunginhallituksen jäsen

Niina Alho (sd.), aluehallituksen puheenjohtaja, Kaarinan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja