Genomiterveyden palvelutalo DiagFactor Oy tuo Suomen markkinoille uuden riskigeenitestin painonhallintaan. Testiä käytetään ylipainon ja elintapatyylin geneettisen kokonaisriskin arvioinnissa. Geenitestissä on 121 geeniä, joilla voidaan selvittää, miten geenit ja elintavat yhdessä vaikuttavat perinnölliseen taipumukseen lihoa. Testi ei ole diagnostinen, vaan toimii lisätyökaluna, kun tavoitellaan parempaa vointia ja terveyttä.

Suomalaisista miehistä ylipainoisia on 66 prosenttia ja naisista 46 prosenttia. Ylipaino on monen geenin yhteisvaikutuksen tulos ja näistä geeneistä tunnetaan vasta murto-osa. Tällä hetkellä tunnetaan paremmin vain muutamia painonhallintaan vaikuttavia geenejä, kuten painoindeksiin (BMI) vaikuttavia geenejä, sekä miten elimistö hyödyntää erilaisia rasvoja tai hiilihydraatteja.

– Taipumus lihoa on kirjoitettu geeneihin. Testituloksen perusteella geenineuvoja voi arvioida testattavan henkilön geeneihin koodattua lihomisriskiä. Kun geeniriski tunnistetaan, testattu henkilö pystyy toimimaan juuri hänelle sopivalla tavalla. Kyse ei välttämättä ole elämää suuremmista muutoksista. Jollekin riittää se, että pienentää ruokalautasta tai muuttaa sen sisältöä. Toisen kannattaa pitää huolta riittävästä unesta ja kolmannelle ratkaisu on lisätä liikuntaa, kertoo DiagFactor Oy:n perustaja, FT ja dosentti Merja Auvinen.

Riskigeenitestillä voidaan selvittää laaja-alaisesti geenien ja elintapojen vaikutusta perinnölliseen taipumukseen lihoa monella eri mittarilla. Geenitesti kertoo, miten elimistö hyödyntää ruoan rasvoja ja hiilihydraatteja sekä millainen on testattavan henkilön kolesteroli- ja sokeriaineenvaihdunta. Testin jälkeen henkilö tietää, mitkä vitamiinit tai hivenaineet pitää huomioida ruokavaliossa ja ovatko ruokamieltymykset luontaisesti makean, suolaisen vai happaman suuntaan. Kehon kyky polttaa alkoholia, sietää kahvia tai addiktio tupakan nikotiiniin saadaan selville.

– Vielä muutama vuosi sitten suppea muutaman geenin painonhallintageenitesti maksoi yli 500 euroa. Geenianalysoinnin teknologinen kehitys mahdollistaa nyt laajan 121:n geenin testin puolella aikaisemmasta hinnasta. Geenitestaus ei ole enää pelkkää rahastusta, vaan pro-aktiivinen keino saada lisää terveitä elinvuosia, Auvinen arvioi.

Uusimmat geenitestit ovat vasta avaamassa ovea laajempaan painonhallinnan genomitietoon, jonka avulla tiedetään miksi ylipainoa kertyy sekä miten geenit vaikuttavat syömiskäyttäytymiseen. Ylipaino, diabetes ja sydänterveys ovat vakavia kansantauteja, joiden ennakoiva geenitestaus on terveysteko.

Geenitestin pystyy tekemään itse kotona sylkinäytteestä. Näytteenottopakkauksen saa tilattua verkkokaupan kautta ja samalla kirjaudutaan geenineuvontapalveluun. Tunnistekoodilla suojattu näyte estää ulkopuolisten yhdistämisen yksittäiseen näytteen antajaan. Testaaja lähettää sylkinäytteen postitse analysoitavaksi viranomaistahojen sertifioimaan laboratorioon. Kun DNA on eristetty sylkinäytteestä ja geenien NGS-analysointi on valmis, luodaan geenianalyysin tiedoista selkokielinen raportti. DNA:n eristäminen, geenien analysointi ja raportointiprosessi kestävät noin kaksi viikkoa.

– Kokonaisuudessaan geenitestaus ottaa Suomessa vasta ensiaskeleitaan. On erittäin tärkeää, että alan toimijat eivät tarjoa vain testejä. Laaja tulosraportti saattaa aiheuttaa ihmetystä ja kysymyksiä. Geenineuvojan tehtävä on auttaa ihmisiä sekä ymmärtämään tulokset että saamaan ohjeistusta niiden hyödyntämiseen. Tavoitteena ei ole geenikartan selvittäminen vain testaamisen ilosta. Päätavoite on parantaa ihmisten hyvinvointia sekä tunnistaa yksilölliset terveydenhuollon tarpeet ja mahdollisuudet jo ennakkoon.