Yli 20 vuotta sitten esikoisteoksensa julkaissut Petri Tamminen on tullut tunnetuksi ennen kaikkea lyhyen ja tarkan lauseen hallitsevana kirjoittajana. Uransa aikana hän on paitsi saavuttanut uskollisen yleisön myös palkintoraatien arvostuksen. Tamminen on uransa aikana pokannut muun muassa Kalevi Jäntin palkinnon ja Veijo Meri -palkinnon.

Tammisen uusin kirja Suomen historia on erinomainen esimerkki tästä. Tamminen paketoi sata vuotta suomalaisuutta lyhyisiin ihmistarinoihin ja runsaaseen 150 sivuun. Koko miehen kirjailijauran aikana hän on kyennyt kertomaan suuria tarinoita lyhyessä tilassa.

– Arkisesti voisi sanoa, että ihan laiskuuttani kirjoitan lyhyesti. Olen kärsimätön ja pelkään tylsistyttäväni lukijan, jos lavertelen pitkään. J. Karjalaisen Blueskaava-kappaleessa lauletaan: Älä hienostele, sano niin kuin asia on. Se on minusta hienosti kiteytetty, Tamminen toteaa tyylistään.

Ylevämpikin tulkinta Tammiselta omasta tyylistään löytyy.

– Haluan jättää lukijan ajatuksille tilaa. Jos kirjassa esimerkiksi henkilön ulkonäköä kuvataan sivun verran, se tuntuu minusta liian määrätyltä. Kirjailija ei koskaan saa omaa tulkintaansa välitettyä täydellisenä sellaisena kuin itse kirjoittaman asiat kokee vaan kyse on aina lukijan omasta tulkinnasta. Lukijan tulkinta luo merkitykset tekstille.

Vaikka Tammisen kirjat saattavat olla sivumäärältään lyhyitä, ne vaativat valtavan määrän taustatyötä. Esimerkiksi Suomen historiaa varten Tamminen haastatteli noin viittäsataa suomalaisia ympäri maata. Myöskään Tammisen työskentely ei vaikuta erityisen laiskan kirjailijan työtä. Vaikka lopputulos on usein lyhyt, kirjoittaa Tamminen virkkeitään uudelleen ja uudelleen etsien oikeaa ilmaisua.

– Kirjoitan lauseita moneen kertaan uudelleen. Sellainen muutos on tapahtunut, että nykyään tiedän paremmin, milloin lause on valmis. Osaan myös luottaa tunteeseen.

– Jos joku lause naurattaa tai kouraisee sydämestä, mielellään samaan aikaan, on se hyvä lause, Tamminen määrittelee.

Hän on jo pitkään myös nähnyt uusien kirjoittajapolvien nousun. Hän on opettanut kirjoittamista esimerkiksi Turun yliopistossa luovan kirjoittamisen opettajana sekä erilaisilla kursseilla.

Kirjoittajakurssien suosio yleistyy jatkuvasti. Kun alle prosentti kustantajien saamista käsikirjoituksista päätyy kirjoiksi, yhä useampi kirjan julkaisemisesta haaveileva, hakee vahvistusta osaamiselleen erilaisilta kursseilta. Tänä keväänä Tamminen toimii yhtenä Turun yliopiston luovan kirjoittamisen mestarikurssin kirjailijatutoreista.

– Nykyään kirjoittajakursseilla törmää siihen, että ihmisillä on hirveän monenlaisia motiiveja kirjoittamiselleen. Se on hienoa huomata, sillä kirjoittaminen antaa kyvyn muuttaa tunteita sanoiksi, Tamminen sanoo.

– Isoin hyöty kursseista on se, että kirjoittajien lukijantaju kehittyy. Kirjoittajat oppivat, miten he saavat ajatuksensa välitettyä ja huomaavat, jos joku asia toimii ihan eri tavalla kuin he ovat ajatelleet, Tamminen jatkaa.

Turun yliopiston luovan kirjoittamisen oppiaineen mestarikurssi alkaa huhtikuussa. Hakuaika kurssille päättyy 10. maaliskuuta. Lisätiedot ja hakuohjeet: http://www.luovuksissa.com/mestarikurssi.