Friskalan alkuperäinen nimi oli Ravas. Pikkutarkkaa tietoa tilan omistajista alkaa löytymään jo 1500-luvulta lähtien. Friskala oli vuodet 1551-66 vouti Peder Flemingin hallussa. Myös seuraavat omistajat olivat samaa sukua, ensin Henrik Fleming ja sen jälkeen hänen sisarensa Brita. 1600-luvulle tultaessa isäntänä oli sotaneuvos Henrik Fleming. Sukunimi vaihtui sen jälkeen, kun komennon otti valtaneuvos Johan de la Gardie. Seuraavaksi vuoroon astui Jöns Kurck, joka testamenttasi tilan omalle kirjanpitäjälleen eliniäksi. Friskalasta tuli tällöin verovapaa rälssitila.

1700- ja 1800-luvun omistajalistalta löytyy hovioikeuden presidenttiä ja -asessoria, laamannia, agronomia sekä eri arvoisia upseereja. Vuonna 1938 tila yhtiöitettiin ja siitä tuli pääosin Sarlinin pariskunnan omistama Ab AFriskala Gård. Turun kaupunki astui seuraavaksi kuvaan vuonna 1965.

Päärakennusta reunustavat molemmat siipirakennukset ovat 1700-luvulta. Läntisen siipirakennuksen kellarista löytyy vuosiluku 1754. Itäinen siipirakennus on noussut samalla vuosisadalla, mutta hieman myöhemmin. Kaikista pihapiirin rakennuksista muodostuu neliömäinen kokonaisuus, joiden keskelle jää yli 300-vuotinen tammi. Vain vuonna 1938 rakennettu navetta jää kokonaisuudesta hieman erilleen ja juuri siellä asustivat poliisien hevoset.

Friskalan päärakennus on alunperin vuodelta 1803, jolloin hovioikeuden asessori Erik Collen isännöi tilaa. Päärakennusta laajennettiin, korotettiin ja levennettiin vuonna 1905 arkkitehti Alex Nyströmin suunnitelmien pohjalta. Tämän operaation toteutti virkatalontarkastaja Gregori Aminoff. 1800-luvun antia ovat myös tiilinen vilja-aitta sekä ulkorakennus.

Päärakennuksen lounaispuolelta löytyy 1700-luvulta peräisin oleva puistoalue, joka on palannut kuitenkin osittain luonnontilaan. Puutarhan ovat istuttaneet maineikkaan apteekkarisuvun edustajat, Julinit. Friskalasta löytyy lisäksi useita kivisiä terassirakennelmia, joissa kelpaa ihailla ympäristöä.