Asiantuntijatyö näyttäytyy tuoreen tutkimuksen mukaan intensiivisenä, ennakoimattomana ja vaikeasti aikataulutettavana. Asiantuntijat ovat kytköksissä moneen suuntaan, 90 prosenttia heistä oli jatkuvasti tavoitettavissa ja 62 prosenttia yritti tehdä montaa asiaa samanaikaisesti. Moni asiantuntija väsyy kiireen ja aikapaineiden keskellä. Tiedot käyvät ilmi Työterveyslaitoksen AikaJärjestys-hankkeen loppuraportista.

Asiantuntijakyselyyn vastanneista asiantuntijoista 78 prosenttia kohtasi työssään yllätyksiä ja ennakoimattomia tehtäviä ja 55 prosenttia joutui muuttamaan usein suunnitelmiaan. Työ oli myös sirpaloitunutta, keskeytykset ja ”multitaskaaminen” pilkkoivat monen tekemistä. Peräti 62 prosenttia asiantuntijoista harjoitti moniajoa eli yritti tehdä useaa asiaa samanaikaisesti.

Asiantuntija oli kytköksissä moneen suuntaan, useimmiten digitaalisten välineiden kautta. Kyselyyn vastanneista 81 prosenttia pyrki reagoimaan sähköposteihin välittömästi, 90 prosenttia oli pääsääntöisesti tavoitettavissa työpäivän aikana sähköpostin kautta.

– Mukana kulkeva teknologia tekee työnteosta aiempaa joustavampaa, mutta samalla hallitsemattomampaa ja luo oletusta, että asiantuntija on jatkuvasti tavoitettavissa useiden kanavien kautta kertoo hankkeen vetäjä Minna Toivanen.

Haasteeksi usein muodostuvatkin siirtymät nopeaa reagointia vaativista tehtävistä syventyneeseen työskentelyyn. Kolmannes (33 %) asiantuntijoista koki nämä siirtymät hankaliksi hyvin tai melko usein.

– Asiantuntijan keskittyminen tai huomio ei aina pysynyt kulloinkin käsillä olevassa tehtävässä, vaan saattoi siirtyä tulevan työpäivän haasteisiin tai menneen tapaamisen analysointiin. Mieli ei myöskään tunnistanut työ- ja vapaa-ajan välistä rajaa, joten loistavat ideat saattoivat syntyä vaikkapa tiskatessa. Vastaajista 42 prosenttia miettikin alitajuisesti tai tietoisesti kotonakin työasioita usein tai melko usein. Tämä poukkoileva ja jossain määrin hallitsematon mielen aikajärjestys haastaa pohtimaan työaikaa ja sen hallintaa uudella tavalla, eikä sen merkitys varmaankaan tule vähenemään tulevaisuudessa arvioi Toivanen.

Asiantuntijatyössä tarvitaan tilaa vapaalle, uutta luovalle mielen vaeltelulle, fokusoituneelle syventymiselle sekä reagoivalle ja vuorovaikutteiselle toiminnalle.

Asiantuntijoilla oli usein kiire ja moni työskenteli kovalla tempolla. Asiantuntijoilla oli usein jonossa tekemättömiä töitä, päällekkäisiä työtehtäviä, tiukkoja aikatauluja ja työt jakautuivat epätasaisesti ja ruuhkautuivat. Kiire ja aikahaasteet näyttäytyivät asiantuntijuuden ja sen ylläpitämisen uhkana. Aikahaasteisiin liittyi hyvinvoinnin ongelmia. Erityisesti kovaan työskentelytahtiin liittyi voimattomuuden ja keskittymiskyvyn heikkenemisen kokemuksia sekä unettomuutta ja nukahtamisvaikeuksia.

– Kaikkiaan asiantuntijakyselyymme vastanneet asiantuntijat kärsivät huolestuttavan paljon erilaisista psyykkisistä oireista, samoin työstä palautuminen oli varsin heikolla tasolla, toteaa vanhempi tutkija Ari Väänänen.

– Haastatteluaineisto kuvasi myös asiantuntijoiden kokemuksia riittämättömyydestä, hallinnan tunteen menetyksestä ja vastuun kantamisen raskaudesta, lisää Toivanen.

Ajanhallintaa ei tulisi jättää vain yksittäisen työntekijän ratkaistavaksi, vaan toimivia ratkaisuja on syytä miettiä yhdessä esimiehen ja laajemmin työpaikan tasolla. Kyselyn tulokset osoittavatkin, että esimiehen kanssa yhdessä tehtävä työn suunnittelu on yhteydessä hyvään ajan hallintaan.

– Korkeakoulutettujen asiantuntijoiden joukko muodostaa tulostemme mukaan hyvin merkittävän osan työväestöstä, reilut 420 000 eli vajaa viidennes työssä käyvistä on määritelmämme mukaan asiantuntija, ja arviomme mukaan heidän osuutensa tulevaisuudessa kasvaa, painottaa Väänänen.

Arviolta kaksi kolmesta suomalaisesta työikäisestä kamppailee merkittävien aikahaasteiden kanssa myös jatkossa ja todennäköisesti heidän osuutensa kohoaa 2020-luvulla, kun työelämän painopiste siirtyy edelleen asiantuntijatöiden suuntaan.

AikaJärjestys asiantuntijatyössä -hankkeessa (2014–16) kerättiin erilaisia aineistoja: toteutettiin asiantuntijoiden haastatteluja, asiantuntijakyselyjä ja Työsuojelupaneeli sekä hyödynnettiin kansallisia rekisteriaineistoja (Tilastokeskus).

Hankkeessa tavoitettiin yhtensä 2 844 asiantuntijaa, jotka työskentelivät muun muassa tutkimuksen, media-alan, julkisen hallinnon ja koulutuksen parissa. Valtaosalla tavoitetuista asiantuntijoista oli yhteiskunta-, kasvatus- tai sosiaalitieteellinen tausta. Hanke toteutettiin yhteistyössä Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry:n, Specia ry:n, Sivistystyönantajien, Viestinnän Keskusliiton ja Työturvallisuuskeskuksen kanssa. Hanketta rahoitti Työsuojelurahasto.