Tuton kautta suurempiin kiekkoympyröihin viime vuosina ovat ponnahtaneet muun muassa Ville-Vesa Vainiola, Anrei Hakulinen ja Topi Taavitsainen. Eteenpäin pyrkivien pelaajien hankinta Tutoon ei ole helppoa, vaikka olosuhteet Kupittaalla ovat jääkiekon Mestiksen kärkeä.

– Jos miettii A-nuorten SM-sarjan parhaita pelaajia, niin meillä ei ole rahkeita yhteenkään. Meidän pitää löytää saatavilla olevat pelaajat ja seuloa siitä joukosta sopivimmat. Usein ne ovat pelaajia, joilla on potentiaalia, mutta ura ei syystä tai toisesta ole mennyt suunnitelmien mukaan, toteaa Tuton joukkueen pelaajarekrytoinneista viime vuodet vastuun kantanut Elmo Aittola.

Turkulaistaustaisuuden lisäksi toinen tärkeä kriteeri on poikkeuksellinen lahjakkuus jollain osa-alueella.

– Ajattelen aina, mikä on pelaajassa poikkeuksellisen hyvää. Kaksi ratkaisevinta asiaa ovat niinkin yksinkertaisia, onko pelaaja hyvä äijä ja innostuuko hän jääkiekosta joka päivä, Aittola sanoo.

Mestiksessä pelaavan on turha odottaa tienaavansa elantoaan jääkiekolla. Aittolan mukaan tämä pitää myös tehdä selväksi nuorille pelaajille.

– Tutossa jääkiekon rinnalla tulee aina työ tai opiskelu. Meillä ei ole sellaista vaihtoehtoa, että keskitytään vaan pelaamiseen. On järkyttävä tilanne, että 20-vuotias jätkä saattaa Liigassa tienata neljä tuhatta euroa kuussa. Sitten se putoaa Mestikseen, jossa palkka on parhaassa tapauksessa tuhat euroa. Sitten täällä opetellaan sitä, että miten pystyy tulemaan toimeen tonnilla kuussa.

Aittola ajatusmaailmassa elämää pitää olla myös jääkiekon ulkopuolella.

– Hirveän monella nuorella ikäkausimaajoukkueet läpikäyneellä pelaajalla elämä on pelkkää kiekkoa. Kun elämässä on muutakin kuin kiekko, parhaassa tapauksessa saa myös jääkiekkoilijana itsestään enemmän irti, hän toteaa.

Pelaajarekrytoinneissa Tuton vahvuuksia sarjan parhaan hallin lisäksi ovat muun muassa Turun työ- ja opiskelumahdollisuudet, pelaajien keskuudessa arvostettu valmennus sekä yhteistyö TPS:n kanssa.

– Yksi suurimmista syistä TPS-yhteistyölle on se, että ilman sitä emme saa Karolus Kaarlehdon tai Tarmo Reunasen kaltaisia huippulupauksia meille.

Kaikki rekrytoinnit eivät onnistu, eivätkä kaikki pelaajat pysty lunastamaan potentiaaliaan. Jos potentiaalin ulosmittaaminen jää asenteesta kiinni, kuten toisinaan käy, suurin häviäjä on pelaaja.

– Kamalin asia, mitä ihmiselle voi tapahtua, on se, että ei pysty ulosmittaamaan lahjojaan. 15 vuotta myöhemmin tajuaa, ettei sitä ei saa koskaan takaisin. Olen aina yrittänyt pelaajille sanoa, että vetäkää niin, että voitte sanoa, että yrititte täysillä, Aittola toteaa.