Tuhannet suomalaiset sairastuvat vuosittain eri syöpiin. Tutkimustyö on tuottanut useimpien syöpien hoidossa viime vuosina suuria edistysaskelia. Auria Biopankki tarjoaa mahdollisuuden edistää syöpätutkimusta edelleen. Eri syöpätyyppien hoitotulokset vaihtelevat. Niissäkin tapauksissa, joissa syöpää ei pystytä parantamaan, on paljon tehtävissä sairastuneen elämänlaadun parantamiseksi.

Syöpäsairaudet ovat Tyksin yleisöluennon aiheena torstaina 6. lokakuuta. Syövän tutkimuksista ja hoidoista kertovat tyksiläiset toimialuejohtaja Sirkku Jyrkkiö, dosentti Riikka Huovinen, ylilääkäri Peter Boström ja ylilääkäri Tarja Laitinen.

Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Vuosittain Suomessa todetaan noin 5 000 uutta tautitapausta. Suurin osa saadaan hoidettua niin, ettei tauti koskaan uusiudu eikä leviä.

– Paranemisennuste on myönteisin potilailla, joilla syöpä todetaan varhaisvaiheessa. Tällöin rinnassa oleva kasvain ja kainalon imusolmukkeissa olevat syöpäsolut voidaan poistaa leikkauksella, eikä kuvantamistutkimuksissa todeta näkyviä etäpesäkkeitä muualla kehossa, toteaa syöpätautien erikoislääkäri Riikka Huovinen.

Rintasyöpää on totuttu pitämään yhtenä tautina. Todellisuudessa rintasyöpää on useaa eri alatyyppiä, joiden ennuste ja hoito poikkeavat toisistaan. Syövän leviäminen kainalon imusolmukkeisiin on tärkeä uusiutumista ennustava ja lääkehoitoa ohjaava tekijä. Aggressiivisimmasta rintasyövän alatyypistä ei löydy hormonireseptoreita eikä HER2-geenin monistumaa.

Yleisöluennon alustuksessaan Huovinen kertoo rintasyövän hoidosta – rinnan ja kainalon leikkauksesta, liitännäislääkehoidoista ja sädehoidosta.

Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpätauti ja Suomessa todetaan vuosittain 4 000–5 000 uutta tapausta. Kuten aina, syöpädiagnoosi on potilaalle pysäyttävä tieto. Eturauhassyövän diagnoosihetken tekee tärkeäksi se, että tyypillisessä eturauhasyöpätapauksessa ei ole yhtä oikeaa hoitovaihtoehtoa vaan tarjolla on useampia erityyppisiä hoitoja. Hoitovaihtoehtoja ovat aktiiviseuranta, leikkaushoito ja sädehoito ja valinta niiden välillä vaatii perehtyneisyyttä hoitojen hyötyihin ja haittoihin. Potilaan aktiivisuus hoitolinjan valinnassa on tärkeää. Päätös tulee tehdä seikkaperäisen pohdinnan jälkeen.

– Alkuvaiheen hoidon jälkeen merkittävä osa potilaista paranee. Osalla tauti uusiutuu tai etenee ja tällöin potilas on jälleen päätösten edessä. Nykyaikainen lääketiede ei pakene vastuuta hoidon suunnittelussa mutta tunnustaa potilaan aktiivisen roolin merkityksen. Katumus valittuun hoitoon on ongelmienkin eteen tullessa selkeästi vähäisempi, jos hoitopäätös on perustunut seikkaperäiseen informaatioon ja pohdintaan, selvittää urologian ylilääkäri Peter Boström.

Keuhkosyöpiä todetaan vuosittain Suomessa noin 2 500. Miehillä keuhkosyöpä on toiseksi yleisin syöpä eturauhassyövän jälkeen. Vain joka kolmas keuhkosyöpä löydetään naisilta, mutta heidän osuutensa kasvaa nopeasti, koska naisten tupakointi on yleistynyt.

Keuhkosyöpä on etupäässä iäkkäiden ihmisten tauti. Vain 5–10 prosenttia keuhkosyövistä löydetään alle 50-vuotiailta. Kaikki keuhkosyövät eivät ole tupakkasyöpiä, vaikka tupakoinnin merkitys syövän synnyssä onkin ehdoton.

– Keuhkosyövän ongelmana on, että se on pitkään salakavalan vähäoireinen, kertoo professori Tarja Laitinen, joka kertoo keuhkosyövän oireista ja hoidoista.

Palliatiivisella eli oireita lievittävällä hoidolla tarkoitetaan potilaan aktiivista kokonaisvaltaista hoitoa silloin, kun kuolemaan johtava tai henkeä uhkaava sairaus aiheuttaa potilaalle ja hänen läheisilleen kärsimystä ja heikentää heidän elämänlaatuaan. Tavoitteena on lievittää fyysistä, psyykkistä, sosiaalista ja henkistä kärsimystä. Vaikka palliatiivinen hoito ei ole ajallisesti rajattu mihinkään tiettyyn sairauden vaiheeseen, kasvaa sen tarve kroonisten sairauksien edetessä ja kuoleman lähestyessä. Saattohoito ajoittuu viimeisille elinviikoille ja on osa palliatiivista hoitoa.

– Kroonisen sairauden loppuvaiheessa väistämättömän kuoleman lähestymistä voidaan vain harvoin lykätä aggressiivisilla lääketieteellisillä toimenpiteillä. Tärkeää onkin osata lievittää oireita tehokkaasti ilman että aiheutetaan potilaalle tarpeetonta lisäkärsimystä, toteaa vastuualuejohtaja, syöpätautien erikoislääkäri Sirkku Jyrkkiö.

Varsinais-Suomessa on viime vuosina kehitetty voimakkaasti palliatiivista hoitoa. Nyt lähes kaikissa kunnissa on tarjolla kotisairaalapalveluita ja saattohoidon osaamista vuodeosastoilla. Tyksissä toimii palliatiivinen poliklinikka Syöpäpoliklinikalla ja keuhkopoliklinikalla.

Syksyn yleisöluentojen ohjelma löytyy sairaanhoitopiirin internetsivulta www.vsshp.fi > Media, tiedotteet, viestintä > Yleisöluennot.

– Yliopistosairaalassa paitsi hoidetaan potilaita, myös tutkitaan sairauksien ehkäisyä, toteamista ja hoitojen kehittämistä. Yleisöluentosarjassamme kerromme näistä tutkimuksista ja nykypäivän hoidoista. Luentoja voi Turun lisäksi seurata videoyhteydellä myös Tyksin erityisvastuualueen keskussairaaloissa Porissa ja Vaasassa, kertoo tutkimusylilääkäri Päivi Rautava.

Yleisöluennot ovat kaikille avoimia ja maksuttomia. Luennot pidetään Tyksin T-sairaalan saleissa Risto Lahesmaa ja Johan Haartman.