Keväällä 2014 Mika Terho oli onnensa kukkuloilla. Kirjoissa ja kansissa oli tuore romaani Niittyvilla – Pattaya all night long. Sitten alkoivat yllätykset. Turkulaiskustantaja Enostone veti teoksen myynnistä, kirja päätyi Forssan kaupungin sisäiseen tutkintaan ja pian sen jälkeen poliisille syyteharkintaan.

– Ensin tuli pienimuotoinen lamaannus ja sellainen epäusko ja hämmennys, että mitä nyt tapahtuu. Sitten nopeassa tahdissa kustantaja veti kirjan pois. Ja sitten nopeasti Forssan kaupunki vei sen nopeasti poliisille, nykyään Turussa asuva Terho kertoo.

Syyteharkinta on edelleen kesken. Syyteharkinnan nimike on virkasalaisuuden rikkominen. Hoitotyötä tehnyttä Terhoa sitoi vaitiolovelvollisuus, mutta kirjassaan hän kirjoitti ihmisistä etunimillä, jotka oli identifioitavissa Terhon entisen työpaikan potilaisiin.

– Syyteharkinnan valmistumisesta ei ole tietoa. Kuulemma ehkä kesän aikana asia etenee, mutta varmuutta asiasta ei ole. Todennäköisesti syyteharkinnassa on kiireellisempiäkin asioita, jotka viivyttävät tätä, Terho arvelee.

Hän korostaa, ettei tarkoituksena ollut kirjoittaa paljastuskirjaa vanhasta työpaikastaan.

– Kirjani ei ollut kannanotto tai muistelmateos, missä olisin halunnut paljastaa. Halusin vain kirjoittaa tajunnanvirtaa.

Pari viikkoa sitten ilmestyneessä uudessa kirjassaan Syytetty Terho käsittelee syyteharkinnan aiheuttamia tuntemuksia. Kirjailija korostaa, että uudessa kirjassa seikkaileva Mika Terho on fiktiivinen hahmo.

– Kirjassa käsittelen sitä tunnetta, miltä tuntuu, kun käynnissä on syyteharkinta, eikä tiedä miten siinä käy, kuinka kauan see vie ja miten se vaikuttaa arkipäivän elämään ja ajatuksiin. Tilannetta käsitellään ikään kuin tajunnantilan kautta ja mitä päässä liikkuu, Terho kertoo.

Hän sanoo ymmärtävänsä edellisestä kirjastaan nousseen kohun, vaikka pitääkin sitä liioiteltuna.

– Edellisen kirjan jälkeiset tapahtumat tuntuvat aika kovilta ja kamalilta. Lisäksi se harmittaa, että kirja vedettiin heti pois, eikä siitä ehtinyt kuin muutama kappale maailmalle. Minun mielestäni kustantaja ylireagoi siinä. Kun oli paljon nähnyt vaivaa sen eteen ja sitten se vedettiin heti pois, se tuntui kovalta ratkaisulta.

– Lisäksi kirja on vaikuttanut hoitotöihin ja niiden tekemiseen. Hoitotyön saaminen on hyvin vaikeaa, kun on tällainen keskeneräinen asia.

Koko soppa olisi todennäköisesti vältetty, jos Terho olisi vaihtanut henkilöidensä nimiä.

– Nimien muuttaminen oli jollain tasolla mielessä, mutta koska lähtökohtaisesti omasta mielestäni kirjoitin fiktiota ja vain etunimillä, ajattelin, että aihetta voi käsitellä vapaasti.