Turku oli aikanaan vilkas varuskuntakaupunki, jonka kaupunkikuvaa värittivät laivaston sinisten lisäksi myös useiden maavoimien eri aselajien varusmiehet. Kultaisella 1980-luvulla Turussa palveli vielä erillisinä yksikköinä viesti- ja ilmatorjuntamiehet sekä autokomppanian kuljettajat. Viestimiehet tunnisti violeteista kauluslaatoista, ilmatorjunnan väri oli punainen ja autokomppanian sininen.

Vuonna 1989 kaikki nämä kolme yksikköä sulautuivat Varsinais-Suomen Ilmatorjuntarykmentiksi, joka lakkautettiin kokonaan vuoden 2002 lopussa. Lakkautus merkitsi myös sitä, että perinteinen Heikkilän kasarmi tyhjeni varusmiehistä.

Heikkilän kasarmialueen rakennustyöt aloitettiin Venäjän vallan aikaan vuonna 1915. Alueen ensimmäisiä varsinaisia käyttäjiä olivat venäläiset lentäjät. Vuonna 1917 valmistuneeseen päärakennukseen asettui puolestaan Venäjän Itämeren laivaston viestintäyksikkö esikuntineen. Sitä riemua ei kauan kestänyt, kun suuret historialliset muutokset vavisuttivat Venäjää ja Suomea. Venäjällä tapahtui dramaattinen vallankumous ja Suomi itsenäistyi siinä sivussa.

Heikkilän uusi kasarmialue täyttyi tämän jälkeen nuoren valtion lentäjistä. Merilentoasema ei toiminut kuitenkaan vuottakaan Heikkilässä, vaan se siirtyi syksyllä 1918 Helsingin Santahaminaan. Samalla Turkuun perustettiin maineikas Porin Rykmentti, jonka yksiköt jakaantuivat Heikkilän, Sirkkalan ja Turun kasarmien kesken. Porin Rykmentin miehet jättivät Turun lopullisesti vuonna 1966.

Heikkilän uusi kulta-aika alkoi vuonna 1963, kun Turun ilmatorjuntapatteristo muutti Pääskyvuorelta sinne. Heikkilä toimi Turun maajoukkojen dynamona 1960-luvulta aina 2000-luvun taitteeseen asti. Vuonna 1986 sinne muutti reiluksi kymmeneksi vuodeksi myös Turun rannikkorykmentin esikunta. Puolustusvoimat lakkautti rankalla kädellä varuskuntia ja leikkauslistalle joutui myös Heikkilä. Turun ja Porin sotilasläänin esikunta otti tilat käyttöönsä vuonna 2003. Alue kuitenkin tyhjennettiin ja peruskorjattiin vuosien 2006 ja -07 aikana.

Museovirasto otti arvokkaan alueen suojelukseensa ja viisi sen alkuperäisestä rakennuksesta, mukaan lukien pääkasarmi, on säilynyt jälkipolville. Nykyään Heikkilä on taas aktiivisessa käytössä, kun sieltä löytyvät Merivoimien esikunta, 2. logistiikkarykmentin esikunta, sotilasläänin aluetoimisto, Puolustushallinnon rakennuslaitoksen alueyksikkö sekä maanpuolustus- ja reserviläisjärjestöjen tiloja.