Yrittäjät ja pienet yritykset kokevat hyötyvänsä erityisesti työterveyshuollon säännöllisestä terveyden seurannasta sekä nopeasta ja vaivattomasta pääsystä sairaanhoitoon. Työterveyshuollon kattavuudessa on edelleen kehitettävää, vaikka parannusta on tapahtunut.

Työterveyshuollon kattavuus on parantunut erityisesti alle kymmenen työntekijän mikroyrityksissä. Niistä kolme neljästä oli järjestänyt työterveyshuoltopalvelut työntekijöilleen viime vuonna. Vain joka kymmenes yksinyrittäjä oli työterveyshuoltopalvelujen piirissä. Tulokset käyvät ilmi Yrittäjien ja pienten yritysten työterveyshuolto Suomessa 2013–2014 -tutkimusraportista.

Yrittäjien ja pienten yritysten tiedon saantia työterveyshuollosta ja palvelujen hankintaa helpottaisi sähköisen yhden luukun toimintamallin käyttöönotto, jolloin kaikki tarpeellinen tieto ja ohjaus palveluihin olisivat yhden sähköisen portaalin takana. Lisäksi on tarpeen kehittää uusia työterveyshuoltopalvelujen järjestämistapoja sekä yrittäjien ja pienten yritysten tarpeiden mukaisia, joustavia palvelukonsepteja ja sähköisiä palveluja, joita on helppo hankkia ja käyttää.

Työterveyshuollon verkottuminen ja yhteistyö yrittäjyyttä tukevien toimijoiden, kuten yrittäjäjärjestöjen ja yrityspalvelujen kanssa tukisi työterveyshuoltopalveluiden tunnettuutta. Uusien yritysten ja yrittäjien ohjautuminen työterveyshuoltopalvelujen piiriin käy luontevimmin jo yrittäjyyden alussa. Silloin työkyvystä huolehtiminen yhteistyössä työterveyshuollon kanssa jäsentyy osaksi yrityksen toimintaa.

Pienten yritysten työterveyshuoltomalli -hankkeessa vietiin käytäntöön alle 20 henkilöä työllistävien yritysten hyvän työterveyshuoltokäytännön mukainen työterveyshuoltomalli ja tutkittiin sen toimeenpanon vaikuttavuutta. Tutkimuksessa arvioitiin, millaisia vaikutuksia mallin käyttöönotolla oli työterveyshuoltohenkilöstön toimintatapoihin pienten yritysten ja yrittäjien työterveyshuollossa. Lisäksi selvitettiin, miten tietoisia yrittäjät ja pienet yritykset ovat työterveyshuoltopalveluista, niiden järjestämisen yleisyyttä, palvelujen sisältöä, niistä saatua hyötyä sekä yhteistyötä työterveyshuollon kanssa.

Tutkimuksessa voitiin todeta, että pienten yritysten työterveyshuoltomallin toimeenpanolla oli myönteisiä vaikutuksia. Yrittäjien tietoisuus mahdollisuudesta järjestää työterveyshuoltopalvelut itselleen parani selvästi. Työnantajayrittäjien kohdalla parannusta tapahtui erityisesti palveluiden hankintatapojen tuntemuksessa.

– Kuitenkin edelleen joka kuudes työterveyshuollon piiriin kuulumaton yrittäjä ei tiennyt, että yrittäjänä toimiva voi hankkia itselleen työterveyshuoltopalvelut. Pienistä työnantajayrittäjistä joka seitsemäs ei tiennyt velvollisuudestaan järjestää työterveyshuoltopalvelut työntekijöilleen, toteaa Helena Palmgren Työterveyslaitokselta.

Työterveyshuoltopalveluista tiedottaminen ja niiden markkinointi olivat keskeinen keino yrittäjien ja pienten yritysten saamiseksi palvelujen piiriin niin työterveyshuoltoyksiköiden ja -henkilöstön kuin yrittäjien ja pienten yritysten edustajien mielestä.

– Tutkimuksessa selvisi, että yritysneuvonnan asiantuntijoista joka viides tiedotti aktiivisesti asiakkailleen työterveyshuollosta. Tärkeää olisi, että myös yritysneuvonnasta asiakkaat ohjattaisiin hankkimaan työterveyshuoltopalvelut, Palmgren painottaa.

Työterveyshuoltopalveluiden hyödyntämistä voidaan edistää esimerkiksi kehittämällä palveluiden korvattavuutta ja niiden käytön kannustimia. Samoin on tarpeen vähentää byrokratiaa ja lisätä joustavuutta työterveystoiminnassa.

Pienten yritysten työterveyshuoltomalli vietiin käytäntöön vuonna 2013 kouluttamalla työterveyshuoltohenkilöstöä sekä tiedottamalla työterveyshuoltopalveluista yrittäjille, pienten yritysten henkilöstölle, yritysneuvonnan asiantuntijoille ja yrittäjäjärjestöille. Mallin toimeenpanon vaikuttavuutta selvitettiin vuoden seurannassa (2013–14). Malli on kehitetty sosiaali- ja terveysministeriön, Työterveyslaitoksen, Kansaneläkelaitoksen, Suomen Yrittäjät ry:n, työterveyshuollon ammattijärjestöjen edustajien ja työmarkkinaosapuolten yhteistyössä.

Malli soveltuu myös yrittäjien työterveyshuollon toimintatavaksi. Työterveyslaitos toteutti hankkeen osana sosiaali- ja terveysministeriön Vaikuttavuuden lisääminen työterveystoiminnassa – tutkimus- ja kehittämisohjelmaa (2013–14). Hanke toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjät ry:n kanssa.