Turku esittelee Pariisissa 1. joulukuuta energiajärjestelmänsä uudistamishanketta, joka on osa globaalia kaupunkien ilmastokärkihankkeiden ohjelmaa. Kaupunginjohtaja Aleksi Randell vie Turun ilmastositoumusten viestiä kansainväliseen kaupunginjohtajien ilmastokokoukseen 4. joulukuuta.

Pariisin kansainvälisten ilmastoneuvotteluiden tavoitteena on solmia uusi maailmanlaajuinen ilmastosopimus.Kukin maa ilmoittaa, millaisiin päästövähennyksiin ne voivat sitoutua vuoden 2020 jälkeen. Ilmastotavoitteiden määrittelyssä ja toteuttamisessa kaupungeilla sekä niiden ilmasto- ja energiaratkaisuilla on suuri rooli.

Turun kaupungin kehittämispäällikkö Risto Veivo, Turku Energian toimitusjohtaja Risto Vaittinen ja Sitran johtaja Mari Pantsar esittelevät Turun energiajärjestelmän uudistamishanketta Pariisin ilmastokokouksen yhteydessä pidettävässä maailman kaupunkien, aluehallintojen, kehitysorganisaatioiden ja rahoittajien seminaarissa (Cities & Regions Pavilion – TAP2015). Turun hanke on hyväksytty osaksi uutta kaupunkien ilmastokärkihankkeiden TAP-ohjelmaa (Transformative Actions Programme), joka on merkittävin maailmanlaajuinen kaupunkien ilmasto-ohjelma tähän mennessä.

Randell osallistuu muiden edelläkävijäkaupunkien johtajien joukossa kaupunginjohtajien ilmastokokoukseen (Local Leaders Climate Summit) Pariisin kaupungintalolla 4. joulukuuta. Kokouksen ovat kutsuneet koolle Pariisin pormestari Anne Hidalgo sekä YK:n pääsihteerin kaupunkien ilmastoasioiden erityisedustaja Michael Bloomberg.

Kaupunginjohtajien ilmastokokous on laajin kautta aikain. Kaupunginjohtajat kaikkialta maailmasta tuovat esiin kaupunkiensa omat ilmastositoumukset ja haastavat valtioita tekemään hyvän ilmastosopimuksen. Turun tavoite olla hiilineutraali vuoteen 2040 mennessä on maailman kärkijoukkoa. Myös Turun jo saavuttamat kasvihuonepäästövähennykset toimivat kannustavana esimerkkinä siitä, miten kasvihuonekaasupäästöjen vähennys ja taloudellinen kasvu voivat toteutua rinnakkain.

Kaupungeissa kehitettävillä ratkaisuilla on suuri merkitys ilmastonmuutoksen hillinnässä, sillä kaupunkialueet tuottavat yli 70 prosenttia maapallon kasvihuonekaasupäästöistä. 90 prosenttia maailman suurimmista kaupungeista sijaitsee rannikoilla tai vesireittien varrella, mikä lisää niiden toimenpiteiden merkitystä.

– Paikallisilla päätöksillä on globaaleja vaikutuksia. Kehittäessämme omaa toimintaamme autamme myös muita, sekä nykyisiä että tulevia sukupolvia, sanoo Randell.

Turun tavoitteena on olla hiilineutraali kaupunki vuoteen 2040 mennessä. Hiilineutraalissa kaupungissa kasvihuonekaasupäästöt ovat niin alhaisella tasolla, että niiden määrä vastaa kaupunkialueen viheralueiden vuosittaisen kasvun sitomaa hiilimäärää. Suurimmat kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset saavutetaan kasvattamalla uusiutuvien energialähteiden osuutta kaukolämmön ja sähkön tuotannossa, parantamalla energiatehokkuutta kaikessa toiminnassa sekä edistämällä kestävän liikkumisen mahdollisuuksia.

Kolmannes Turun alueen energiasta tuotetaan uusiutuvilla energialähteillä jo nyt ja yli puolet ennen vuotta 2020. Turun alueen kasvihuonekaasupäästöt ovat kokonaisuudessaan alentuneet 20 prosenttia ja asukaskohtaisesti 30 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Käynnistettyjen uusien energiainvestointien – 300 miljoonaa euroa – avulla uusiutuvan energian osuus ylittää fossiilisen vuoden 2017 aikana ja alueelle syntyy yli 250 uutta työpaikkaa uusiutuvan energian arvoketjuihin.

Turun kaupunki ja Turku Energia ovat panostaneet uusiutuvaan energiaan Turussa voimallisesti 2000-luvun alkupuolelta lähtien. Tästä ovat konkreettisia esimerkkejä Orikedon hakelämpökeskus sekä Kakolan jätevedenpuhdistamon lämmön talteenotto ja biokaasun tekeminen puhdistamolietteestä sekä höyryn tuottaminen puukaasusta. Luolavuoreen valmistuu tänä vuonna Suomen suurin pellettilaitos tuottamaan uusiutuvaa vara- ja huippuvoimaa. Ensi vuonna Kupittaalle rakentuu aurinkovoimala ja vuonna 2017 Naantaliin uusi monipolttovoimalaitos.

Sitran kanssa selvitetään, miten hyvää kehitystyötä vauhditetaan entisestään. Tavoitteena on jatkaa kohti kokonaan uusiutuvilla energiamuodoilla toimivaa älykästä energiajärjestelmää ja hyödyttää samalla Turun alueen taloutta ja innovaatiotoimintaa. Yhteisiin hankkeisiin on liittynyt mukaan myös Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskus sekä joukko uudistusmielisiä yrityksiä.

Pariisin ilmastokokouksen alla myös Suomen kuuden suurimman kaupungin kaupunginjohtajien ilmastoverkosto päätti tiivistää ilmastoyhteistyötä ja osallistua kansainvälisiin ilmastoverkostoihin. Sitran aloitteesta vuonna 2011 perustetun kaupunginjohtajien ilmastoverkoston uutena aloitteena on, että Suomen suurimmat kaupungit liittyvät kansainvälisiin kaupunkien ilmastositoumuksiin.

Kaupungit pyrkivät yhteistyössä päästövähennyksiin, uusiutuvan energian lisäämiseen ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Ne kehittävät yhdenmukaisia tapoja päästöjen raportointiin, ilmastoriskien analysointiin ja ilmastomuutoksen hillintään sekä sopeutumisohjelmien laadintaan. Kaikki kaupungit tekevät myös omat ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen tiekartat.

Uusia ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen ilmastositoumuksia ovat Euroopan Unionin New Covenant of Mayors -sitoumus ja maailmanlaajuinen Compact of Mayors -sitoumus. Turku on ollut mukana Covenant of Mayors –sitoumuksessa vuodesta 2010 ja valmistelee liittymistä Compact of Mayors –sitoumukseen. Turun tavoitteet ja toimenpiteet täyttävät molempien sitoumusten vaatimukset.

– Kaupunkien välinen yhteistyö on Turulle keskeinen väline saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2040 mennessä. Kunnianhimoiset ilmastotavoitteemme vahvistavat myös kilpailukykyämme, kun kehitämme yhdessä ratkaisuja maailman keskeisimpiin haasteisiin, Randell toteaa.