Maksuhäiriöisten henkilöiden kokonaismäärä on syys- ja lokakuun vaihteessa saavuttanut jo 370 000 rajan, jota ei koskaan ennen ole ylitetty. Vuodesta 2010 Suomen Asiakastieto Oy:n rekisterissä olevien maksuhäiriöisten joukko on kasvanut yli 50 000 henkilöllä. Maksuhäiriöisten osuus koko aikuisväestöstä on nyt 8,5 prosenttia.

– Tuoreet luvut osoittavat, että suunta ei kääntynytkään laskuun, vaan kasvu jatkuu. Huolestuttavan moni maksaa vanhoja luottoja ottamalla uutta lainaa. Jos maksukyky jostain syystä edes hetkeksi pettää, on edessä usein se ensimmäinen maksuhäiriömerkintä, joka estää rahaluoton saamisen kokonaan, pohtii liiketoimintajohtaja Jouni Muhonen Suomen Asiakastieto Oy:stä.

Ensimmäisen merkinnän jälkeen uusia tulee nopeasti lisää, kun muutkin luotot sekä esimerkiksi verot, vuokrat ja puhelinlaskut jäävät maksamatta. Tammi–syyskuussa maksuhäiriömerkintöjä on rekisteröity 229 000 henkilölle 1,1 miljoonaa. Merkintöjen syynä on ollut keskimäärin 2 100 euron maksamaton saatava.

Samoilla henkilöillä voi olla satoja, enimmillään jo tuhat maksuhäiriömerkintää. Kuluttajilla on Asiakastiedon rekisterissä 6,2 miljoonaa merkintää eli keskimäärin jokaisella rekisteröidyllä niitä on 17.

Yritykset ovat kiristäneet luottopolitiikkaansa niin, etteivät nuoret enää saa luottoa yhtä helposti kuin ennen. Kulutusluotot ovat määrältään nykyään suurempia, eikä niitä myönnetä juuri aikuisiän saavuttaneille, joilla tulot ovat yleensä varsin pienet ja työpaikat epävarmoja. Tämä on kääntänyt maksuhäiriöisten alle 25-vuotiaiden määrän laskuun. Kaikissa muissa ikäryhmissä maksuhäiriöisiä on suhteellisesti nyt selvästi enemmän kuin kaksi vuotta sitten. 25–34-vuotiaista suomalaisista keskimäärin jo 13 prosentilla on maksuhäiriömerkintöjä.

– Tämän ikäryhmän miehistä maksuhäiriöisten osuus lähentelee jo 16 prosenttia, mikä on aivan poikkeuksellista. Luotonmyöntäjänä suhtautuisin tähän aktiiviseen asiakasryhmään erittäin kriittisesti. Saman ikäisillä naisilla maksuhäiriöriski on selvästi pienempi, sillä heistä maksuhäiriömerkintöjä on noin kymmenellä prosentilla, Muhonen huomioi.

Yleisessä keskustelussa ja poliittisessa päätöksenteossa on viime aikoina keskitytty pohtimaan Suomen valtion velkaantumista ja sen suunnan kääntämistä.

– Se on toki tärkeää, mutta samalla on hyvä muistaa, ettei valtiontalouden ja yksittäisen asiansa hyvin hoitaneen kuluttajan talouden välille voi vetää yhtäläisyysmerkkejä. Kaikissa ikäryhmissä suurimmalla osalla kuluttajista maksukyky ja talous kestävät aivan hyvin nykyisten luottojen hoitamisen ja uudenkin lainan ottamisen. Yleisen riskitason kohotessa luotonmyöntäjät tarvitsevat kuitenkin nykyistä paremmat välineet ja lisää tietoa, jotta ne pystyvät edelleen poimimaan maksukykyiset asiakkaat massasta, Muhonen muistuttaa.