Purjehdusta harrastavissa lemmikkiperheissä koiran tai kissan mukaan ottaminen veneeseen on itsestäänselvyys, jos lemmikki vain sopeutuu seilaamiseen. Totuttaminen voi vaatia sitkeyttä, mutta palkintona on luotettava purjehduskaveri. Kymmenvuotias tiibetinspanieli Toffe on hyvä esimerkki, sillä laivakoiran ura ei lähtenyt liikkeelle ihan luonnostaan.

– Aluksi Toffe pelkäsi kovasti olla purjeveneessä. Se käveli aina häntä koipien välissä pitkän laiturin päähän ja veneessä viihtyi meidän jalkojemme välissä. Nykyään Toffe nauttii merellä olosta ja liikkuu ketterästi veneen kannella nauttien merituulesta, Rosanne Parikka kertoo.

Iän myötä Toffe on rauhoittunut ja siitä on tullut varsin suvereeni seilori. Mutta kahta m-kirjainta ei Toffenkaan sydämeen mahdu. Missit ovat sen sydäntä lähellä, onhan sen oma emäntä tuttu viime vuoden Miss Suomi -kisojen finaalisijoilta. Myrskyt ja kova aallokko sen sijaan pelottavat Toffea.

Turun Työväen pursiseuran riveihin kuuluvan Parikan perheen jäsenenä Toffe on vuosien varrella seilannut saaristoa ristiin rastiin aina Ahvenanmaalle asti. Ulkomaille suuntautuneet purjehdukset ovat olleet pitkien merimatkojen vuoksi hankalia, sillä koiran kanssa purjehtiessa tulisi voida vierailla satamissa riittävän usein.

– Purjehdimme aina maksimissaan viitisen tuntia kerrallaan, jotta koira pääsee ulkoilemaan ja asioilleen. Pentuna Toffe oli hieman yli-innokas merkkailija, mutta veneessä ei-toivottua käytöstä ei ole koskaan ollut. Vene on ikään kuin pyhä paikka koirallekin, Rosannen isä ja veneen kippari Kai Parikka pohtii.

Lemmikin kanssa purjehtiessa tärkeää on pakata mukaan pelastusliivien ja ruokatarvikkeiden lisäksi myös hyvin varusteltu ensiapulaukku. Haaverin sattuessa, eläinlääkäriin pääsy ei tapahdu hetkessä.

– Tärkeää on huolehtia, että punkkipinsetit ovat aina mukana. Saaristossa punkkeja riittää. Kesällä olemmekin trimmanneet Toffen, jotta punkit on helpompi havaita lyhyestä turkista, Kai Parikka kertoo.

Toffe on perheen onneksi välttänyt kaikki tapaturmat. Purjehtimisesta nauttivasta koirasta löytyy myös selkeästi seikkailijaluonnetta, sillä se rakastaa uusiin saariin ja hajuihin tutustumista.

– Toffe on myös perheen vahtikoira, eikä homma unohdu merelläkään. Joskus se ei suostu tulemaan yöksi veneeseen, vaan jää korkealle ylös kalliolle vartioimaan. Ainakin meillä perheessä on turvallinen olo, kun pieni Toffe pitää meidän puolia, Rosanne Parikka iloitsee.

Tunnollisen laivakoiran suosikkipaikkakin löytyy s/y Agapin ruorin läheisyydestä ja kapteenin kainalosta.

– Joka kevät kun linnut alkavat laulaa ja ilmat lämpenee, Toffe varmasti aavistaa pääsevänsä merelle. Sitä vapaudentunnetta, kun meri-ilma puhaltaa kasvoihin, aurinko lämmittää ja horisontissa näkyy ainoastaan merta. Kyllä se on koko perheen yhteistä nautintoa. Toffe on tuonut paljon iloa yhteisiin purjehdusreissuihin, Rosanne Parikka summaa.