Menneen jälkiä: Vadillinen symboliikkaa
Juutalaisessa kalenterissa on useita pyhäpäiviä, joilla on paljon samankaltaisuutta kristillisten juhlapyhien kanssa, mutta joiden tapakulttuuri ja ajankohta eroavat toisistaan. Juutalaisen kalenterin ajanlasku alkaa maailman luomisesta, vuodesta 3 760 eaa. Kuukausi alkaa aina uudesta kuusta ja sen pituus on joko 29 tai 30 päivää. Vuoden ensimmäisenä kuukautena pidettiin Raamatun aikana nisan-kuuta, jolloin juutalaiset viettävät pääsiäistä.
Juutalainen pääsiäinen, pesah, on Egyptin orjuudesta vapautumisen juhla. Tiettävästi jo 3 300 vuotta vietetyn pesahin aikana syödään vain happamattomia ruokia ja käytetään astioita, jotka on tarkoitettu vain pesahia varten. Kahdeksan päivää kestävän juhlan kahtena ensimmäisenä päivänä syödään seremoniallinen illallinen, seder-ateria.
Museokeskuksen kokoelmiin kuuluva seder-vati on valmistettu kullatusta messingistä. Vadille asetettavien symbolisten ruokalajien paikat on merkitty englanniksi ja hepreaksi. Katkerat yrtit, piparjuuri ja salaatinlehdet, kuvaavat orjuuden karvautta ja reisiluu uhrilammasta. Suolaveteen kastettava persilja merkitsee kevään ja hedelmällisyyden toivoa, suolavesi kyyneleitä. Harosetti – pähkinöistä, omenoista, kanelista ja viinistä tehtyä seos – edustaa juutalaisorjien Egyptissä käyttämää laastia ja poltettu kananmuna temppelin hävitystä.
Suomessa vietetään vainojen uhrien muistopäivää tammikuun 27. päivänä. Sinä päivänä – tänä vuonna tasan 70 vuotta sitten – vapautettiin Auschwitzin keskitysleiri.

















