Pelastuslaitoksen yhdeksän vinkkiä tulisijan sytyttämiseen
Varsinais-Suomessa on tilastoitu tämän vuoden elokuuhun mennessä noin nelisenkymmentä tulisijasta tai hormista alkunsa saanutta tulipaloa. Koko maassa luku on vuosittain lähemmäs viitisensataa. Nokipalon lisäksi tulisijasta aiheutuva syttymissyy on hyvin usein riittämätön suojaetäisyys. Maltillisella lämmittämisellä sekä oikeanlaisilla lämmitystavoilla voi ennaltaehkäistä nokipaloja ja hormien halkeamia. Nokipaloa ei kannata yrittää sammuttaa itse.
Mutta, montako pesällistä takassa voi huoletta polttaa? Entä mitä tekemistä hiustenkuivaajalla on takan sytyttämisen kanssa? Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen palotarkastajat keräsivät vinkkilistan tulisijan lämmittämiseen.
1. Muista aina avata hormipelti ennen tulisijan sytyttämistä – myös sytytyspelti. Useissa tulisijoissa on hormipellin lisäksi sytytyspelti (entinen kesäpelti), joka laitetaan sytytysasentoon sytyttämisen ajaksi. Sytytyspelti laitetaan takaisin alkuasentoon, kun tulisija on kunnolla syttynyt. Tällöin tulisija varaa lämmön itseensä, eikä lämpö mene suoraan piipusta ulos harakoille, kuten avotakoissa tapahtuu.
2. Mitä tehdä, kun savut tulevat sisälle? Kesän jäljiltä tai yleensä pitkään käyttämätön hormi saattaa olla kostea ja kylmä. Tällöin savuhormi ei vedä ja savut tulevat sisälle. Ellei vetoa ole, pitäisi savuhormia ensin lämmittää esimerkiksi polttamalla pieni määrä paperia tulisijassa olevassa nuohousluukussa tai hormin laskunokiluukussa, josta on savuhormiin lyhin matka. Polttamisen sijasta voidaan myös esimerkiksi hiustenkuivaajalla puhaltaa hormiin lämmintä ilmaa. Sitten kyseinen luukku kiinni ja tulipesässä olevat puut voidaan sytyttää.
3. Polta ensimmäisellä kerralla vain puolipesällistä pieniä kuivia puita. Kesän jälkeen tulisijan lämmittäminen kannattaa aloittaa maltillisesti, ettei tulisija vaurioidu liian äkillisestä lämmön muutoksesta. Seuraavalla kerralla voidaan polttaa jo normaalisti.
4. Älä polta tulisijassa liian paljon puita. Muista tämä etenkin varaavissa tulisijoissa, kuten takat ja lämmitysuunit. Tulisijan valmistaja on antanut ohjeet, montako pesällistä ja kuinka paljon kerrallaan tulisijassa saa enintään polttaa. Vanhojen tulisijojen osalta ei ohjetta löydy, mutta perussääntönä voisi pitää enintään kahta pesällistä päivässä. Varaava tulisija saattaa liiallisesta lämmittämisestä hajota.
5. Palaminen vaatii ilmaa. Ellei tulisija vedä ja hormi on ”lämmin”, tarvitaan korvausilmaa tulisijalle. Avaa esimerkiksi ovi tai tuuletusikkuna, kunnes saat riittävän vedon tulisijaan. Liesituuletinta ei välttämättä voida käyttää samanaikaisesti tulisijan kanssa.
6. Älä käytä sytyttämiseen maitopurkkeja tai vastaavia. Polta kuivia puita hyvällä vedolla ja muista, että tulisijat eivät ole suunniteltu jätteiden polttamista varten. Näin saat parhaiten lämmön otettua talteen etkä nokista tulisijaa ja savupiippua turhaan.
7. Hormipellin kiinnilaiton kanssa ei kannata hosua. Kaikki uskomukset erivärisistä liekeistä, jolloin muka pellin voi laittaa kiinni, joutavat romukoppaan! Hiilloksen hiipuessa kannattaa hiillosta kohentaa hiilihangolla. Tulisijan suuluukut ja tuhkaluukun voi sulkea, jos niitä on pitänyt raollaan riittävän vedon saamiseksi palamisvaiheessa. Tulipesän ollessa pimeä voidaan hormipelti sulkea.
8. Tulisijallisessa asunnossa on palovaroittimien lisäksi hyvä hankkia häkävaroitin.
9. Tulisijat hormeineen tulee nuohota vuoden välein valtuutetun nuohoojan toimesta. Omaan yksityiseen käyttöön tarkoitetun vapaa-ajan asunnon ja sen saunan tulisijat ja hormit, on nuohottava kolmen vuoden välein. Muuhun kuin omaan yksityiseen käyttöön tarkoitetun, säännöllisessä käytössä olevan vapaa-ajan asunnon ja sen saunan tulisijat ja hormit, on nuohottava vuoden välein.
















