Verohallinnon asiakastutkimuksen mukaan verojen maksamiseen suhtaudutaan edelleen myönteisesti ja varoilla halutaan ylläpitää hyvinvointivaltiota. Suomalaisista 95 prosenttia oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä lausumasta ”verojen kerääminen on tärkeätä, koska siten voidaan ylläpitää hyvinvointivaltiota”.

Saman verran, 95 prosenttia, oli täysin tai jokseenkin sitä mieltä että ”verojen maksaminen on kansalaisen tärkeä velvollisuus”. Enemmistö (73 %) vastaajista myös koki saavansa veroilleen vastinetta (täysin samaa mieltä 27 %, jokseenkin samaa mieltä 46 %.)

Verojen maksamiseen liittyi myös turhautumista 38 prosentilla vastanneista. Turhautuneimpia olivat yrittäjät (50 %).

Yhdeksi tärkeimmistä veromyönteisyyteen vaikuttavista seikoista nousi verojen käyttökohde. Tutkimuksen mukaan 52 prosenttia suomalaisista voisi maksaa enemmänkin veroja, jos varat menisivät maksajan kannalta tärkeisiin kohteisiin. Erityistesti opiskelijat, viljelijät sekä haastatelluista nuorin ikäluokka ajattelevat näin. Lähes puolet (49 %) vastaajista puolestaan kertoi voivansa jättää tulojaan ilmoittamatta, mikäli verorahoja tuhlattaisiin heidän mielestään vääriin kohteisiin.

Sekä henkilöasiakkaat että yritysasiakkaat pitivät palvelukokemuksia Verohallinnon kanssa hyvinä ja palveluita myös osattiin käyttää. Esimerkiksi henkilöasiakkaat olivat varsin tyytyväisiä palveluun asiointitavasta riippumatta. Sähköisessä asioinnissa 43 prosenttia oli erittäin tyytyväisiä ja 50 prosenttia melko tyytyväisiä siihen, kuinka asiat olivat hoituneet.

Selvä enemmistö (84 %) koki, että Verohallintoon voi luottaa. Verohallinnon toimintatavoista esitettyjen arvioiden yleissävy on kautta linjan positiivinen. 54 prosenttia vastaajista ajatteli, että verottaja ei kohtele kaikkia tasapuolisesti. Oman verotuspäätöksen oikeellisuuteen sen sijaan luotti 82 % vastaajista. Erityisesti nuorimmat ikäluokat luottivat päätösten oikeellisuuteen. Sen sijaan viljelijät (62 %) ja yrittäjät (72 %) suhtautuvat verotuspäätöksiin epäilevämmin.

Verohallinnon asiakastutkimus toteutettiin touko–kesäkuussa 2014. Tutkimuksen toteutti tietokoneavusteisina puhelinhaastatteluina TNS Gallup Oy ja siihen sisältyi kolme osa-aluetta: asennekysely (1 059 vastaajaa, ikävälillä 15–79 vuotta), henkilöasiakaskysely (1 009 verohallinnon kanssa asioinutta vastaajaa) sekä yritysasiakaskysely (300 verohallinnon kanssa asioinutta vastaajaa).