Suuri osa Turun kaupunginosista on saanut omat nimikkokasvinsa. Nimikkopuita, -pensaita ja -perennoja on sata eri kasvilajikkeet mukaan lukien. Ajatus kaupunginosien nimikkokasveista syntyi Turun kulttuuripääkaupunkivuoden pihakilpailun yhteydessä. Sen esitti rakennusneuvos Raimo Narjus, pihakilpailuraadin puheenjohtaja. Pihakilpailussa Turulle oli jo lanseerattu kulttuuripääkaupungin tunnuskukka, Turku-tulppaani. Kaupunginosien nimikkokasvit ovat jatkoa tälle ajatukselle.

Kaksi vuotta myöhemmin ajatus otettiin esiin ja perustettiin työryhmä, taustajärjestöinä Turkuseura, Turun Pientalojen Keskusjärjestö ja Turun kaupunki. Projektin tavoitteena oli löytää jokaiselle kaupunginosalle tai asuinalueelle ominainen puu, pensas ja perenna.

Nimikkokasvi on joko kasvi, jota alueen asukkaat, yritykset ja yhteisöt istuttavat omiin pihoihinsa ja kaupunki mahdollisuuksien mukaan puistoihin ja muille julkisille alueille, tai vanha, alueen historiaan liittyvä kasvi, jonka selviytymistä vaalitaan alueella.

Ehdotuksia pyydettiin sekä kaupunginosaseuroilta ja omakotiyhdistyksiltä että yksityisiltä asukkailta. Yleisö sai myös esittää nimikkokasveja Piha & Puutarha -messuilla. Asukasyhdistykset saivat yleisöltä pyöreästi arvioituna parisataa ehdotusta. Nimikkokasvityöryhmälle päätyi yhdistysten kautta sekä yksityisiltä ihmisiltä 91 eri nimikkokasviehdotusta.

Työryhmä kävi läpi ehdotukset ja laati pohjan nimikkokasviluettelolle. Listaa täydennettiin, jotta oma nimikkopuu, -pensas ja -perenna saataisiin myös niille alueille, joille ei tullut ehdotuksia. Valinnoissa lähtökohtana pidettiin yhdistyksiltä saapuneita ehdotuksia sekä myös yksityisten ihmisten ehdottamia kasveja. Erityistä painoa annettiin hyville perusteluille.

Joissakin kohdissa työryhmä on harkitusti vaihtanut ehdotetun kasvin toiseen. Ratkaisuissa nojattiin paljolti työryhmän jäsenen, puutarhaneuvos Arno Kasvin ja asiantuntijaksi kutsutun arboristi Robert Rainion näkemyksiin. Heikosti alueella menestyvä tai rikkaruohon tavoin leviävä kasvi on vaihdettu paremmin pihakasviksi sopivaksi.

Raati suosi myös vaihtelua, jotta sama kasvi ei olisi kovin monen alueen nimikko. Tilalle valittiin hyvin menestyviä lajikkeita, jotka sopivat alueiden nykyiseen kasvistoon. Keskustelua aiheuttivat myös luonnonkasvit, jotka eivät sovellu istutettaviksi pihoihin. Rauhoitettuja kasveja ei saa siirtää kasvupaikaltaan.

Kasviluettelossa on liitetty saman kaupunginosan lähekkäisiä asuinalueita yhteen. Listattuja alueita ei ole tarkoitus pitää tiukkarajaisina vaan luettelon tarkoitus on olla ohjeellinen ja joustava. Hanke päätettiin jättää avoimeksi prosessiksi, johon voi tehdä muutoksia ja lisäyksiä. Ehdotuksia nimikkokasveista voi edelleen lähettää Turkuseuralle ja Turun Pientalojen Keskusjärjestölle.

Työryhmään kuuluivat Turkuseurasta Jouni Liuke (puheenjohtaja), Willy Halminen, Tapio Jokinen, Heikki Lehtonen ja Arno Kasvi, Turun kaupungista Mari Helin ja Turun Pientalojen Keskusjärjestöstä Eva Latvakangas ja Heljä Niemi. Hanke oli jatkoa Euroopan kulttuuripääkaupunkivuodelle. Yhteistyössä oli mukana myös Lounais-Suomen Puutarhayhdistys

Kaupunginosa (puu, pensas, perenna):

Halinen – Suomenpihlaja (Sorbus hybrida), Japaninmagnolia (Magnolia kobus ’Mustila’), Rentukka (Caltha palustris)

Hamaro, samat kuin Räntämäellä

Harittu, samat kuin Koivulalla

Hepokulta, samat kuin Länsikeskuksella

Hirvensalo – Hapankirsikka (Prunus cerasus), Aitaorapihlaja (Crataegus grayana), Hirvenputki (Seseli libanotis)

Huhkola – Punatammi (Quercus rubra), Sirotuomipihlaja (Amelanchier laevis), Kevätesikko, punainen (Primula veris f rubra)

Härkämäki, samat kuin Pahaniemellä

Ilpoinen – Punavaahtera (Acer rubrum), Onnenpensas eli komeaonnenpensas (Forsythia x intermedia), Arovuokko (Anemone sylvestris)

Impivaara, samat kuin Kaerlalla

Iso-Heikkilä – Hopeavaahtera (Acer saccharinum), Rusotuomipihlaja (Amelanchier lamarckii), Rohtomesikkä (Melilotus officinalis)

Ispoinen – Pyökki (Fagus sylvatica), Mustaselja (Sambucus nigra), Kielo (Convallaria majalis)

Itäharju – Omenapuu (Malus x ’Pepinka Altaiskaja’), Pihasyreeni (Syringa vulgaris sp.), Jalokiurunkannus (Corydalis nobilis)

Jyrkkälä, samat kuin Pahaniemessä

Jäkärlä – Metsätammi (Quercus robur), Pähkinäpensas (Corylus avellana), Harjaneilikka (Dianthus barbatus)

Kaerla – Pallopaju eli Terijoen salava (Salix fragilis ’Bullata’), Euroopansorvaripensas (Euonymus europaeus), Särkynytsydän (Lamprocapnos spectabilis)

Kakskerta – Tervaleppä (Alnus glutinosa), Puistoalppiruusu (Rhododendron catawbiense), Sahramililja eli ruskolilja (Lilium bulbiferum)

Koivula – Taatanpihlaja (Sorbus x thuringiaca ’Fastigiata’), Pähkinäpensas (Corylus avellana), Tiikerinlilja (Lilium lancifolium)

Keskusta, itäinen – Puistolehmus (Tilia x vulgaris), Pihasyreeni (Syringa vulgaris sp), Käenrieska (Gagea sp)

Keskusta, läntinen – Puistolehmus (Tilia x vulgaris), Imukärhivilliviini (Parthenocissus quinquefolia), Pelargoni (Pelargonium)

Koroinen, samat kuin Halisilla

Kuninkoja – samat kuin Länsikeskuksella

Kupittaa – Omenapuu (Malus x ’Tumma kaunotar’), Jasmike (Philadelphus sp.), Ukonkello (Campanula latifolia)

Kurala – Jättituija (Thuja plicata), Etelänpihlaja (Sorbus torminalis), Kultapiisku (Solidago virgaurea)

Kähäri – Kanadanhemlokki (Tsuga canadensis), Nuokkusyreeni (Syringa reflexa), Verikurjenpolvi (Geranium sanguineum)

Kärsämäki – Mänty (Pinus sylvestris), Pähkinäpensas (Corylus avellana), Kultakärsämö (Achillea filipendulina)

Luolavuori – Metsätammi (Quercus robur), Amurinsyreeni eli likusterisyreeni (Syringa reticulata), Kielo (Convallaria majalis)

Länsikeskus – Kynäjalava (Ulmus laevis), Pähkinäpensas (Corylus avellana), Keltavuokko (Anemone ranunculoides)

Martti – Rusokirsikka (Prunus sargentii), Kultasade (Laburnum alpinum), Kultapallo (Rudbeckia laciniata ’Goldball’)

Metsämäki, samat kuin Räntämäellä

Moisio – Niinipuu eli metsälehmus (Tilia cordata), Mustikka (Vaccinium myrtillus), Niittymaarianheinä (Hierochloë hirta)

Muhkuri – Metsätammi (Quercus robur), Jasmike (Philadelphus sp.), Tarha-alpi (Lysimachia punctata)

Mälikkälä, samat kuin Länsikeskuksella

Mäntymäki – Makedonianmänty (Pinus peuce), Pensassembra (Pinus pumila), Idänunikko (Papaver orientale)

Nummi – Hapankirsikka (Prunus cerasus), Juhannusruusu (Rosa pimpinellifolia ’Plena’), Myskimalva (Malva moschata)

Nättinummi, samat kuin Länsikeskuksella

Oriketo, samat kuin Räntämäellä

Paattinen – Kriikuna (Prunus domestica subsp. institia), Orapaatsama (Rhamnus cathartica), Ahomansikka (Fragaria vesca)

Pahaniemi – Ruotsinpihlaja (Sorbus intermedia), Ruusu (Rosa blanda ’Blush Damask’), Keltakurjenmiekka (Iris pseudacorus)

Paimala, samat kuin Jäkärlässä

Pansio – Linnunkirsikka (Prunus avium), Kultaherukka (Ribes aureum), Pystykiurunkannus (Corydalis solida)

Peltola – Rusokirsikka (Prunus x ’Accolade’ ’Kevätsuudelma’), Neidonruusu (Rosa alba ’Maiden´s Blush’), Kuolanpioni (Paeonia anomala)

Pitkämäki – Ussurinpäärynäpuu (Pyrus ussuriensis), Kellokuusama (Kolkwitzia amabilis), Sinivuokko (A.) (Hepatica nobilis)

Port Arthur – Suomenpihlaja (Sorbus hybrida), Syreeni (Syringa sp. ’Andenken an Ludwig Späth’), Jalokiurunkannus (Corydalis nobilis)

Pääskyvuori – Raita (Salix caprea), Pähkinäpensas (Corylus avellana), Kaihonkukka (Omphalodes verna)

Raunistula – Kynäjalava (Ulmus laevis), Pihasyreeni (Syringa vulgaris sp.), Jalokiurunkannus (Corydalis nobilis)

Ruissalo – Metsätammi (Quercus robur), Japaninmagnolia (Magnolia kobus ’Mustila’), Valkovuokko (Anemone nemorosa)

Ruohonpää, samat kuin Länsikeskuksella

Runosmäki – Metsävaahtera (Acer platanoides), Pihasyreeni, sinipunainen (Syringa vulgaris sp.), Valkovuokko (Anemone nemorosa)

Räntämäki – Valkomulperipuu (Morus alba), Pensasmagnolia (Magnolia sieboldii), Scilla eli Idän sinililja (Scilla siberica)

Satava, samat kuin Kakskerralla

Suikkila – Mänty (Pinus sylvestris), Syreenihortensia (Hydrangea paniculata ’Mustila’,’Limelight’), Sinivuokko (Hepatica nobilis)

Takakirves, samat kuin Kaerlalla

Tasto, samat kuin Jäkärlällä

Teräsrautela, samat kuin Länsikeskuksella

Uittamo – Hopeapaju (Salix alba ’Sibirica’), Katajapensas (Juniperus communis), Ritarinkannus (Delphinium cultorum ’Astolat’)

Vaala – Pallopaju eli Terijoen salava (Salix fragilis ’Bullata’), Pihajasmike (Philadelphus coronarius), Pioni (Paeonia sp.)

Varissuo – Serbiankuusi (Picea omorica), Pähkinäpensas (Corylus avellana), Kielo (Convallaria majalis)

Vasaramäki – Metsätammi (Quercus robur), Pensasmagnolia (Magnolia sieboldii), Varjolilja (Lilium martagon)

Vähä-Heikkilä – Hevoskastanja (Aesculus hippocastanum), Näsiä (Daphne mezereum), Aitoukonhattu (Aconitum napellus)

Vätti – Valkopyökki (Carpinus betulus), Ruusuorapihlaja (Crataegus x media), Sinivuokko (Hepatica nobilis)

Yli-Maaria – Siipipähkinä (Pterocarya fraxinifolia), Lumipalloheisi (Viburnum opulus ’Roseum’), Maariankämmekkä (Dactylorhiza maculata)