Vuodesta 1987 järjestetyt Suomen vahvin mies -kisat kilpaillaan tulevana viikonloppuna 1.–2. kesäkuuta Salossa Teijo-talojen tuotantolaitoksen alueella. Suomen vahvimpien tittelit jaetaan kaikkiaan kolmessa sarjassa. Miesten ja naisten yleisten sarjojen lisäksi alle 105-kiloiset miehet kisaavat omassa sarjassaan. Naisia paikalla on kahdeksan ja miehiä yhteensä 30.

Tänä vuonna alle 105-kiloiset tekevät lajit samoilla painoilla kuin yleinen sarja. Lopulta tuloksia verrataan. Voittokamppailusta onkin odotettavissa kolmen kovan kisaajan mittelö.

– Mukana ovat kaikki Suomen parhaat. Yleisen sarjan kaksi kertaa peräkkäin voittanut Jarno Jokinen saa kovan haasteen alle 105-kiloisia hallinneelta Janne Hartikaiselta. Myös vuonna 2010 yleisen sarjan voittaja Pedro Karlsson on tänä vuonna jälleen kisassa mukana, joten mielenkiintoiset kisat ovat tulossa, arvioi Suomen vahvin mies Ry:n puheenjohtaja Ilkka Nummisto.

Täksi vuodeksi myös kisojen lajivalikoima on hieman uudistunut. Kaikkiaan lauantain semifinaaleissa kisataan neljässä lajissa ja sunnuntaina käytävissä finaalissa neljässä eri lajissa. Kahdeksan lajin joukossa ovat perinteiset suosikkilajit kuten atlaskivet ja farmarikävely. Uutena lajina mukana on muun muassa talon veto.

– Tämä on ensimmäinen kerta maailmassa, kun vedetään taloa. Minäkin olen aikanani vetänyt rekkaa ja lentokonetta, mutta tällaista 40 tonnin painoista taloa ei ole vedetty. Aika paljon se tuotti päänvaivaa, kun ensimmäisen kerran, kun käytiin kokeilemassa, talo ei liikkunut mihinkään. Muutamalla muutoksella laji kuitenkin saatiin toimivaksi, Nummisto kuvailee.

Suomella on vahva mies -kisoista pitkät perinteet Nummiston ja Markku Suonenvirran ajoista lähtien. Viimeinen suomalainen Maailman vahvin mies -kilpailun voittanut on Janne Virtanen. Hän voitti kisan 2000.

Kotimaassa miesten yleistä sarjaa on viime vuosina hallinnut Jarno Jokinen. Kaksinkertaisella Suomen vahvimmalla miehellä on kuitenkin vielä pitkä matka maailman huipulle. Nummisto arvioi, että Jokinen kuuluu maailman 12 parhaan joukkoon.

- Maailmalla lähtökohdat ovat tänä päivänä vähän erilaiset kuin Suomessa. Meillä dopingkontrolli on paljon tarkempi kuin muualla. Lisäksi maailmalla kisat suosivat lihakasoja. Lajit maailmalla ovat sellaisia, että niissä ei tarvitse paljon liikkua. Minun kilpailuaikanani maailmalla kisaavat painoivat noin 130 kiloa. Nykyään maailman huiput painavat yli 180 kiloa. Suomessa olemme yrittäneet pitää kiinni siitä, että lajeissa tarvitaan myös liikkuvuutta ja kestävyyttä, Nummisto vertailee.