Nordean liiketoiminta ja tuloskehitys olivat vuoden ensimmäisellä neljänneksellä viime vuoden tasolla alhaisesta korkotasosta huolimatta. Palkkiotuotot kasvoivat, kun säästäminen ja sijoittaminen lisääntyivät. Yritysluottojen kysynnän väheneminen pysähtyi ja merkkejä rahoituskysynnän vilkastumisesta oli nähtävissä vuosineljänneksen lopulla.

Nordean Turun alueen vuoden ensimmäisen neljänneksen liiketulos oli 10,6 miljoonaa euroa. Rahoituskate, 11 miljoonaa euroa, oli viime vuoden tasolla, vaikka lyhyet markkinakorot jatkoivat edelleen laskuaan.

Rahoituskatetta vahvistivat henkilö- ja yritysluottojen tuottojen kasvu. Yritysluottojen kysyntä säilyi matalalla tasolla, mutta merkkejä vilkastumisesta näkyi ajanjakson lopulla. Luotonanto henkilöasiakkaille oli vajaat 1,7 miljardia euroa ja talletukset 1,6 miljardia euroa.

Asuntolainojen kysyntä kasvoi. Turun alueella asuntoluottoja myönnettiin 4,2 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Kulut säilyivät viime vuoden tasolla.

Nordea sai Suomessa vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 15 000 uutta asiakasta. Turun alueella Nordea sai 225 uutta avainasiakasta.

Nordea aloittaa If-vahinkovakuutusten myynnin vuoden toisella neljänneksellä. Mahdollisuus nostaa käteistä rahaa korttiostosten yhteydessä laajenee Keskon ruokakauppoihin. Kesän aikana käteisen nostaminen on mahdollista lähes 550 K-ruokakaupasta ja Tokmannin myymälästä ympäri maan.

Asuntolainakanta on pysynyt entisellä tasollaan, mutta uusien asuntolainojen kysyntä on vähentynyt. Epävarmuus ja keskustelu lainakatosta ovat vaikuttaneet uusien lainojen myyntiin. Hallitus päätti, ettei asuntolainoille aseteta lainakattoa toistaiseksi. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Nordea myönsi 16 400 uutta asuntolainaa 1 070 miljoonan euron edestä. Turun alueella uusia asuntoluottoja myönnettiin 50 miljoonalla.

– Asiakkaiden kannalta oli hyvä, ettei hallitus halunnut lainakattoa nyt, sillä talouden ylikuumenemista ja asuntokuplaa ei ole tällä hetkellä näköpiirissä. Lisäksi suomalaiset hoitavat asuntolainansa hyvin, mitä pohjustetaan jo luottoa myönnettäessä. Laskemme, että laina on mitoitettu oikein tuloihin nähden ja että asiakas kykenee hoitamaan lainansa kaikissa tilanteissa, sanoo aluejohtaja Jan Söderholm.

Uusista asuntolainoista puolet on korkosuojattuja. Asuntosäästämiseen kiinnostus lisääntyi edelleen alkuvuonna ja ASP-tilien määrä jatkoi kasvuaan.

– Arvioimme yhdessä asiakkaan maksukyvyn ja sen, että rahaa jää riittävästi muuhun elämiseen tai yllättäviin tilanteisiin. Näkemyksemme mukaan omarahoitusosuus voi vaihdella, mikäli asiakkaan maksukyky on hyvä. Keskimäärin perheen nettotuloista vain kolmannes saisi mennä lainanhoitoon. Meidän uusien asuntolaina-asiakkaiden kohdalla siihen menee keskimäärin 29 prosenttia nettotuloista, toteaa Söderholm.

Kokonaiskorkotaso on matala, vaikka asiakasmarginaalit ovat jatkaneet nousuaan. Kehitykseen vaikuttavat lisääntyvät kustannukset, jotka kasvavat, kun pankkeja koskeva sääntely tiukentuu.

– Uusien asuntolainojen marginaali oli maaliskuussa noin 1,55 prosenttia. Marginaali kuitenkin vaihtelee ja riippuu lainasta ja asiakkaan tilanteesta, joten tarkkaa tasoa on vaikea sanoa ennakolta, Jan Söderholm kertoo.

Alkuvuonna on haettu aiempaa enemmän säästämisen ja sijoittamisen palveluihin liittyvää neuvontaa ja palvelua, kun talletuskorot olivat matalalla. Pitkäaikaissäästäminen kiinnostaa asiakkaita, ja suunnitelmallinen pitkän ajan säästäminen lisääntyi. Sijoitustuotteiden myynti oli alkuvuonna 30 prosenttia suurempi edelliseen neljännekseen verrattuna ja lisäsi palkkiotuottoja. Ne ylsivät Turun alueella yli 60 miljoonaan euroon.

Myös sijoitusrahastojen myynti jatkui vilkkaana, mikä vahvisti Nordean markkina-asemaa edelleen.

Yritysluottojen hintataso on noussut tasaisesti edellisten neljännesten aikana ja kehitys jatkuu samansuuntaisena. Pankkien kasvaneet pääomakustannukset ja lisääntyvä sääntely aiheuttavat lisäkustannuksia pankeille. Tämä heijastuu myös luottojen hintoihin.

– Meillä on pk-yritysten rahoitukseen hyvät valmiudet. Hinnoittelu on riippuvainen yritysten taloudellisesta tilasta. Suomalaisyritykset saavat kuitenkin edelleen nauttia matalammista lainojen kokonaiskuluista euroalueeseen verrattuna, koska taloudellinen tilanne on yleisesti ottaen täällä parempi ja pankit ovat tehokkaampia kuin muualla euroalueella, sanoo Söderholm.