Turun hautausmaan alueen tunnetuin luomus on arkkitehti Erik Bryggmanin suunnittelema Ylösnousemuskappeli. Se onkin turistien ja arkkitehtiryhmien loputonta kiinnostusta herättävä pyhiinvaelluskohde vuodesta toiseen. Suomessa elettiin 1930-luvun lopulla kovia aikoja. Bryggmanin suunnitteleman kappelin rakentaminen aloitettiin keväällä 1939, mutta marraskuussa alkanut talvisota pakotti keskeyttämään työt.

Juuri sota-aika vaikutti Bryggmaniin suunnitelmiin matkan varrella ja hän halusi kappelin tuovat lohdutusta ja valoa surun murtamille ihmisille. Ylösnousemuskappeli onkin sovitettu hienovaraisen tyylikkäästi ympäröivään maastoon ja sen muotoihin. Esimerkiksi kaikki ympärillä olleet puut säästettiin. Rakennus valmistui aivan jatkosodan aattona, keväällä 1941.

Ylösnousemuskappelin arkkitehtuuri on hieno yhdistelmä 1920-luvun klassismia ja seuraavien vuosikymmenten uusklassismia ja modernismia. Uusklassismiin viittaavat rakennuksen valkoinen ja yksinkertainen yleisolemus, mutta myös antiikinhenkinen pylväshalli. Bryggman haki kokonaisuuteen myös pehmeämpiä muotoja.

Ylösnousemuskappelia pidetään ansaitusti yhtenä myöhäisen funktionalismin hienoimmista teoksista koko Euroopassa. Bryggman halusi tehdä kunniaa myös Suomen keskiaikaisten kivikirkkojen rakentajille. Kaikkien päärakennusten ulkoseiniin on upotettu kivilohkareita, jotka ovat peräisin kappelin ympäriltä. Bryggman halusi asettaa ne itse omille paikoilleen. Hän on suunnitellut myös kappelin vieressä olevan sankaripatsaan ja sankarivainajien hauta-alueen.

Erik Bryggman halusi sitoa rakennuksen ympäröivään luontoon ja onnistui siinä erinomaisesti. Pääsalissa on laaja valoa tuova lasiseinä, joka tuo suoran yhteyden luontoon. Bryggmania kutsuttiinkin valon arkkitehdiksi, joka tutki valoa ja sen vaikutusta eri vuorokauden aikoina.

Ylösnousemuskappelissa on lukematon määrä erilaisia oivalluksia ja yksityiskohtia, jotka täydentävät suorastaan levollisen kokonaisuuden. Alttarikaaren kannatuspilarista voi esimerkiksi löytää herkän luuttua soittavan naishahmon. Oskari Tuomisen verstaan metallista takomat tyylitellyt viiniköynnökset taas rönsyilevät eri puolilla kappelin salia.

Sisäänkäynnin reliefin suunnittelijan Ennu Okan kohtaloksi koitui talvisota. Hänen työtään jatkoi toinen turkulainen symbolisti, Jussi Vikainen.