Suomessa on menehtynyt itsenäisyyden aikana yli 40 palomiestä työtehtävissään. Kahden vapaaehtoisen pelastajan matka päättyi Sikilän kylässä Liedossa sijaitsevalle Mäen maatilalle elokuun 12. päivänä vuonna 1955. Liedon VPK sai hälytyksen klo 14.50. kun tilan karja- ja puimalarakennuksen katolla havaittiin savua. Kun ensimmäiset pelastajat saapuivat, oli tuli levinnyt palavan rakennuksen kupeessa olleeseen eläinten jaloittelukarsinaan.

Pian tulessa oli myös vieressä oleva aitta- ja kalustorakennus, jossa oli valtava määrä halkoja sekä tilan maatalouskoneet. Palokunta otti tehtäväkseen päärakennuksen suojelun. Liedon palopäällikkö Kosti Mäki määräsi nopeasti Turusta toimeenpantavaksi suurpalohälytyksen. Myös lähellä sijaitsevien naapuritalojen kohtalo huoletti.

Paikalle saapui apuvoimia Turun suunnasta, ensimmäisenä Maarian VPK:n säiliöauto. Pelastajien joukko täydentyi koko ajan. Vaikka tilanne oli vaikea, näytti siltä, että päärakennus voitaisiin pelastaa. Urhoollisia miehiä hääri aivan tulirajassa. Yhtäkkiä tapahtui valtava räjähdys ja polttava liekki leimahti yli pihamaan. Ilmassa sinkoili esineitä, myös järeitä hirsiä. Kun pahin jyrinä oli tauonnut, ryntäsivät pelastajat takaisin pelastustöihin.

Ensimmäiset loukkaantuneet palomiehet saatiin autoihin ja suunnaksi otettiin Turun keskussairaala. Erään Liedon VPK:n jäsenen oli pelastanut hänen perintökellonsa, joka oli ollut taskussa ja pysäyttänyt sirpaleen. Pahin oli kuitenkin vielä edessä. Pihalta löydettiin makaamasta Maarian VPK:n palomiehet Helge Lauren ja Turkka Hurme.

Paikallaolijat saivat heidät nopeasti kohti sairaalaa, jos jotain olisi ollut vielä tehtävissä. Mutta ei ollut. Sireenit ulvoivat suuntaan ja toiseen, kun Turusta tuli ja sinne meni hälytysajoneuvoja. Räjähdyksen syyksi selvisi asuinrakennuksen leivinuunin päälle unohtunut vanha kantopommipaketti nalleineen.

Palomiehet saivat viimeisen leposijansa Maarian kirkkomaalta Liedon kunnan kustannuksella. Kaikki Turun alueen VPK:t sekä tuhatpäinen yleisöjoukko jättivät jäähyväiset näille vapaaehtoisille sankareille. Rovasti Jaakko Haavio piti tunteikkaan hautauspuheen ja totesi: ”Nämä miehet osoittivat elämällään ja kuolemallaan, että ihmisellä on mahdollisuus murtaa itsekkyyden noidankehä.”.

Tragedian muistokivi löytyy Maarian kirkon vierestä.