Uusi verikoe tunnistaa rasvamaksasairauden jo terveyskeskuksessa
Uudenlaisella verikokeella voidaan löytää potilaat, joilla on etenevän maksasairauden riski. Koska testi voidaan tehdä perusterveydenhuollossa, hoito voi alkaa nopeammin ja ilman jonotusta erikoissairaanhoitoon. Parempien hoitotulosten lisäksi tämä vähentäisi myös erikoissairaanhoidon kuormitusta.
Tutkimuksen mukaan jo perusterveydenhuollossa kannattaisi käyttää uudenlaista verikoetta kohdennetusti potilaille, joiden etenevän rasvamaksan riski on todettu kohonneeksi tavallisissa laboratoriokokeissa. Testi maksaa hieman alle sata euroa, joten se on maksan neulanäytteeseen eli biopsiaan verrattuna kustannustehokas.
– Kyse ei ole ainoastaan uudesta testistä, vaan hoitopolun muutoksesta. Verikoe pystytään tekemään jo perusterveydenhoidossa. Sen ansiosta tieto sairaudesta ja tarkempi riskinarvio saataisiin aiempaa nopeammin, joten tehostettu hoito voitaisiin aloittaa aiemmin. Nykyinen toimintamalli johtaa turhiin erikoissairaanhoidon lähetteisiin ja pitkiin odotusaikoihin. Lisäksi valtaosa tautia sairastavista jää tunnistamatta ja ilman tehokasta jatkohoitoa, sanoo tutkija, dosentti Sami Qadri HUSista ja Helsingin yliopistosta tiedotteessa.
Jopa joka kolmannella suomalaisella on rasvamaksa, ja tauti yleistyy yhä. Tärkein syy on vyötärölihavuuden yleistyminen. Myös alkoholi on merkittävä taustatekijä, ja erityisen haitallinen se on lihavuuteen yhdistettynä. Koska rasvamaksa on pitkään oireeton, peräti 95 prosenttia sairastuneista ei tiedä sairastavansa sitä. Hoitamattomana sairaus voi lopulta arpeuttaa maksan pysyvästi, jolloin kehittyy maksakirroosi. Monilla ensimmäiset oireet ilmaantuvat vasta, kun maksan toiminta alkaa pettää. Siinä vaiheessa ainoa parantava hoito on maksansiirto.
Verikokeella saadulla testituloksella voi arvioida maksasairauden ennustetta ja hoidon tarvetta. Kun verikoe yhdistetään erikoissairaanhoidon kuvantamistutkimukseen, taudin vaihe ja lääkityksen tarve selviävät monesti ilman neulanäytettä. Neulanäyte on kallis, ja siihen voi liittyä harvinaisia mutta vakavia haittoja.
Testi ei ole väestöseulonta, vaan riskinarvion väline. Se on jo käytössä muun muassa HUSin laboratorioissa.
– Tämä projekti on erinomainen esimerkki siitä, miten tutkimus välittyy potilaille yhä parempana hoitona. Tarkoituksemme on viedä nämä uudet tutkimustulokset myös rasvamaksataudin Käypä hoito -suositukseen, jonka päivitys valmistuu loppuvuodesta, Qadri kertoo.
Tulokset saatiin LITMUS-projektissa, jossa oli mukana 53 kansainvälistä yliopisto- ja yrityskumppania, mukaan lukien Helsingin yliopisto. Projektia rahoitti European Innovative Medicines Initiative 2 Joint Undertaking.
Projektissa tutkijat vertasivat kuvantamismenetelmiä, kalliita erikoistestejä ja tavallisia verikoetestejä edenneen rasvamaksan tunnistamisessa. Noin 1 500 henkilön neulanäytteet arvioitiin keskitetysti ja biomarkkerit määritettiin yhdenmukaisesti, mikä tekee vertailusta poikkeuksellisen luotettavan.
Tutkijat tunnistivat projektissa myös toisen lupaavan, useita veren proteiineja mittaavan, patentoidun testin, joka ennusti maksan arpeutumisen riskiä hämmästyttävän hyvin. Tämä testi ei kuitenkaan ole vielä terveydenhuollon käytössä, vaan vaatii jatkotutkimusta ja hinnan alentumista.
Aamuset-kaupunkimedia (AKM)
















