Joka toinen tinkisi etuuksistaan ja sote-palveluista ikääntyneiden ja itseä heikommassa asemassa olevien hyväksi
Millä perusteilla kansalaiset olisivat valmiita leikkaamaan omista sosiaaliturvaetuuksistaan ja sote-palveluistaan erilaisten julkisten menokohteiden rahoittamiseksi? KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiö selvitti asiaa Ilmapuntari-kyselyssään seuraavalla kysymyksellä: ”Mitä mieltä olet seuraavista sosiaali- ja terveyspolitiikan tulevaisuutta koskevista väitteistä? Oletko valmis leikkaamaan omia etuuksiasi ja sosiaali- ja terveyspalvelujasi seuraavien asioiden rahoittamiseksi, mikäli muut samassa asemassa olevat tekevät samoin?”
Omista etuuksista ja sote-palveluista ei luovuttaisi hevillä, mutta kaksi perustetta kuudesta saa silti niukan enemmistön tuen. Nämä ovat ikääntyneiden kansalaisten (51 %) ja itseä heikommassa asemassa olevien etuuksien ja palveluiden turvaaminen (51 %). Joka toinen olisi myös valmis tinkimään omista etuuksista ja palveluista maanpuolustusinvestointien rahoittamiseksi (49 %) sekä lasten ja lapsiperheiden palvelujen turvaamiseksi (48 %).
Kaksi asiaa kuudesta ovat sellaisia, joiden toteuttamiseksi ei haluta antaa periksi omista etuuksista edes silloin, jos muut samassa asemassa olevat tekisivät niin. Selvä enemmistö suhtautuu nuivasti ajatukseen leikata omista etuuksista ja sote-palveluista julkisten ilmastotoimien rahoittamiseksi (60 %). Yli puolet kansalaisista suhtautuu penseästi myös ehdotukseen leikata omista etuuksista ja palveluista julkisen talouden alijäämän korjaamiseksi (57 %).
Hallituspuolueiden kannattajat suhtautuvat keskimäärää myönteisemmin leikkauksiin omista etuuksista maamme puolustusinvestointien rahoittamiseksi ja julkisen talouden alijäämän paikkaamiseksi. Omista eduista karsimista ilmastonmuutoksen hillitsemisiksi hallituspuolueiden tukijat näyttäisivät kavahtavan toisin kuin oppositiopuolueiden kannattajat.
Oppositiopuolueiden kannattajat hyväksyvät hallituspuolueiden kannattajia useammin heikennykset omiin etuihin ja sote-palveluihin, jos itseä heikommassa asemassa olevien etuuksia ja palveluita voitaisiin siten turvata. Omien etuuksien typistämistä julkisen talouden tasapainottamiseksi eivät oppositiopuolueiden kannattajat juurikaan tue.
Myös vastaajien ikä vaikuttaa mielipiteisiin. Ikääntyneet, yli 70-vuotiaat, suhtautuvat keskimäärää suopeammin käytännössä kaikenlaisiin perusteluihin supistaa omia etuuksia edellyttäen, että myös muut tekevät samoin. Nuoremmat ikäluokat (18–30-vuotiaat) suhtautuvat muita ikäluokkia hanakammin leikkauksiin henkilökohtaisista etuuksista ja sotepalveluista itseä heikommassa asemassa olevien hyväksi ja ilmastonmuutoksen torjunnan rahoittamiseksi.
Myös työmarkkina-asema ja etuuksien käyttöaste ovat odotetusti yhteydessä näkemyksiin: Työttömät ja paljon etuuksia käyttävät suhtautuvat kaikkiin tiedusteltuihin leikkauksiin keskimäärää kielteisemmin.
Sukupuolen mukaisista eroista voi todeta, että miehet suhtautuvat naisia ymmärtäväisemmin kajoamisen omiin etuihin lähinnä silloin kun kyse on maanpuolustusinvestoinneista ja julkisen talouden tasapainottamisesta.
KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Verian (aiemmin Kantar Public). Professori Juho Saari Tampereen yliopistosta osallistui keskeisesti tutkimusaineiston suunnitteluun. Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 2.–8. lokakuuta. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1 601. Vastaajat edustavat maamme täysi-ikäistä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on koko aineiston tasolla suurimmillaan noin 2,5 prosenttiyksikköä suuntaansa.
Aamuset-kaupunkimedia (AKM)


















