Halisiin suunnitellaan pelastus- ja ensihoitoasemaa Gregorius IX:n tien ja Paavinkadun risteyksen viereen
Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi tiistaina Halisten pelastus- ja ensihoitoasema asemakaavanmuutosehdotuksen. Kaavalla mahdollistetaan Varsinais-Suomen hyvinvointialueen uuden pelastus- ja ensihoitoaseman toteuttaminen Halisiin. Asemakaava-alueen toteuttamisen yleisten alueiden kustannusarvion vaihteluväli 350 000–460 000.
Suunnittelualue on tasaista vanhaa peltoaluetta, jolle on toteutettu lähinnä Halisten asuinaluetta palvelevia liike- ja palvelurakennuksia 1990-luvun lopulta alkaen. Iso osa suunnittelualueesta on pysäköintiin ja ajoneuvoliikenteelle tarkoitettua aluetta.
Suunnittelualueella ei ole merkittävää luonnonympäristöä. Kasvillisuus on lähinnä vain istutettuja puita liikekiinteistön alueella ja katujen varsilla.
Suunnittelualueella on kaksi rakennusta: sijoittajaomisteinen Halisten liikerakennus sekä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän omistama Halisten seurakuntatalo. Liikerakennuksen merkittävin vuokralainen ja käyttäjä on TOK:in S-market. Seurakuntatalon vieressä, mutta juuri suunnittelualueen ulkopuolella on yksityisomisteinen päiväkotirakennus. Rakennuksia palvelee laajahko pysäköintialue. Osana pysäköintialuetta on polttoaineen itsepalveluasema.
Suunnittelualueen pinta-ala on 5,75 hehtaaria ja sen maapohja on kokonaan Turun kaupungin omistuksessa. Liikerakennuksen kiinteistö on vuokrattu Kiinteistö Oy Koroisten liikekeskukselle vuoteen 2040 asti ja seurakuntatalon kohta on vuokrattu Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymälle vuoteen 2060 asti.
Turun yleiskaava 2029:ssä suurin osa suunnittelualueesta on osoitettu palvelujen, hallinnon ja kaupan alueeksi. Vähäisessä määrin alueita on osoitettu myös muun muassa virkistykseen. Suunnittelualueen pohjoisosaan on osoitettu linjaus uudelle pääkadulle.
Suunnittelualueella on voimassa useita asemakaavoja, joista vanhin on tullut voimaan 1950-luvun lopussa ja uusin 2000-luvun alussa. Liikekiinteistön ja seurakuntatalon tontit on osoitettu liikerakennusten korttelialueeksi, jolle saa sijoittaa julkisia ja yksityisiä palveluja sekä polttoaineen jakeluaseman. Näiden vieressä on rakentamaton huoltoasemarakennusten korttelialue. Loppuosa suunnittelualueesta on Maunu Tavastin puisto -nimisiä virkistysalueita sekä katualuetta. Liikennemäärä Gregorius IX:n tiellä on tällä hetkellä hieman yli 13 000 ajoneuvoa vuorokaudessa.
Kaavamuutoksen ensisijaisena tavoitteena on mahdollistaa Varsinais-Suomen hyvinvointialueen uuden pelastus- ja ensihoitoaseman sijoittuminen Gregorius IX:n tien ja Paavinkadun risteyksen viereen. Tämän lisäksi kaavalla tavoitellaan korkeatasoisen jalankulku- ja pyöräily-yhteyden toteuttamista Paavinkadun risteyksestä seurakuntatalon ja liikekeskuksen välistä kohti tulevaa Koroisten aluetta. Prosessin aikana tutkitaan myös liikekiinteistön kaavallisia kehittämismahdollisuuksia, kuten rakennusoikeuden määrän kasvattamista.
Asemakaavanmuutos laaditaan Turun kaupungin aloitteesta. Taustalla on Varsinais-Suomen hyvinvointialueen (Varha) pelastuslaitoksen toimintojen hajauttaminen eri puolille kaupunkia. Turun nykyistä keskusasemaa on esitetty korvattavaksi Ratapihankadun, Länsi-Turun ja Skanssin pelastus- ja ensihoitoasemilla. Halisten pelastus- ja ensihoitoasemalla katetaan puutteet pelastustoimen palvelutasossa keskusaseman vaikutusalueella. Osa keskusaseman toiminnoista pystytään paremmin sijoittamaan uudelle Halisten asemalle. Varhan tavoitteena on, että Halisten pelastus- ja ensihoitoaseman rakennustyöt alkavat vuonna 2028, ja että asema olisi käyttöönotettavissa vuonna 2030.
Kaavamuutosalue kuului Koroisten kaavaan, mutta pyynnön yhteydessä ennakoitiin, ettei Koroisten kaavan laadinta etene tarpeeksi nopeasti aseman toteuttamista ajatellen, jolloin aseman kohta lähiympäristöineen erotettiin Koroisten kaavasta omaksi kaavahankkeekseen.
Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi kaavan tavoitteet ja merkitsi osallistumis- ja arviointisuunnitelman tiedoksi 16.12.2025.
Alkuvaiheen kuulemisen yhteydessä saatiin neljä mielipidettä. Näistä kaksi tuli yhdistyksiltä, yksi Turku Energia Sähköverkoilta ja yksi Hemminginkadun asukkaalta.
Hamaron pientalot ja Turun Pientalojen Keskusjärjestö suhtautuvat myönteisesti uuden pelastus- ja ensihoitoaseman sijoittumiseen Halisiin, mutta ovat toisaalta huolissaan aseman aiheuttamasta liikennelisäyksestä. Varsinais-Suomen hyvinvointialueelta saatiin arvio aseman aiheuttamasta liikenteen määrästä ja se on noin 120 ajoneuvoa vuorokaudessa. Lisäys Gregorius IX:n tien liikennemäärään on vähäinen.
Suurjännitelinjoihin ei kohdistu muutoksia ja oleva muuntamo huomioidaan kaavassa omalla pienellä tontilla.
Hemminginkadun asukkaan mielipide oli hyvin kriittinen uutta asemaa kohtaan. Asukkaan näkemyksen mukaan se heikentää merkittävästi elinympäristön laatua, aiheuttaa kohtuutonta haittaa ja ettei vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja olisi tutkittu.
Asema aiheuttaisi jonkin verran ympäristöönsä häiriöitä pelastusajoneuvojen äänimerkinantolaitteiden käytön muodossa mutta pelastus- ja ensihoitoaseman sijaintia ei voi määrittää ensisijaisesti meluvaikutusten perusteella, vaan sijoituksen lähtökohtana on pelastus- ja ensihoitopalveluiden riskiperusteinen palveluverkon suunnittelu.
Aseman sijainti perustuu alueen riskianalyysiin, tehtävämääriin, väestön sijoittumiseen, toimintavalmiusvaatimuksiin sekä valtakunnallisiin palvelutasoa koskeviin kriteereihin. Varsinais-Suomen hyvinvointialue on kartoittanut myös muita kohteita, mutta mielipiteessä esiin nostettu Koroisten sähköaseman läheisyys ei vastaa riittävästi edellä esitettyihin vaatimuksiin ja lisäksi katuverkko sen läheisyydessä on vielä pitkään puutteellinen.
Lupa- ja valvontaviraston lausunnon pohjalta kaavaan lisättiin määräys, jonka mukaan Topinojan ojauomalla sallitaan sen luonnonmukaistamiseen liittyvät toimet sekä tulvanhallintatoimenpiteiden toteuttaminen. Fingridin lausunnon pohjalta voimajohtoalueen rajausta hieman kasvatettiin sekä lisättiin määräys, jonka mukaan rakennettaessa uutta pelastus- ja ensihoitoasemaa, tulee voimajohtojen omistajilta pyytää risteämälausunto. Risteämälausunnolla voimajohtojen omistajat pystyvät tarvittaessa antamaan ohjeita aseman rakentamiseen ja teknisiin ratkaisuihin niin, että voimajohtojen asettamat rajoitukset tai vaatimukset tulevat huomioiduksi.
Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä 29.6.–31.8. Ehdotuksesta ei tullut yhtään muistutusta. Lausuntojen perusteella tehtyjen vähäisten muutosten johdosta kaavaehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.
Kaava sisältää kaksi palvelurakennusten korttelialuetta, joista toinen on olevaa seurakuntataloa varten ja toinen uutta pelastus- ja ensihoitoasemaa varten. Seurakuntatalon kohdalle on mahdollistettu rakennusoikeuden ja -alan sekä kerrosluvun puolesta pieni lisärakentamisen mahdollisuus. Pelastus- ja ensihoitoasemaa varten on osoitettu Varsinais-Suomen hyvinvointialueen toiveen mukaisesti rakennusoikeutta 8200 kerrosneliömetriä ja kerrosluku on neljä.
Liikekiinteistö säilyy liikerakennusten korttelialueena ja sille on osoitettu rakennusoikeutta 6 000 kerrosneliömetriä. Rakennusoikeutta on lisätty noin 2 000 kerrosneliömetrillä, muutoin määräykset on säilytetty ennallaan.
Paavinkadun valoristeyksestä kiinteistöille tuleva kulkuyhteys on muutettu kaduksi. Jatkossa alueen pääasiallinen kulku tapahtuu uuden Diakoninkadun kautta. Kadun poikkileikkauksessa on lähtökohtana toteutus siten, että eri kulkumuodoille on omat tilavaraukset ja myös lumitilat huomioidaan. Valoristeyksen puoleisessa päässä on lisäleveyttä, jotta ajoneuvoliikenteen kanavointi on mahdollista. Polkupyörien osalta kaavassa huomioidaan palvelurakennusten korttelialueille vaatimus riittävästä polkupyöräpaikkojen määrästä ja lisäksi niissä tulee toteuttaa laatuvaatimukset rakennusjärjestyksen mukaisesti.
Kaavaehdotuksen mukainen yhteenlaskettu rakennusoikeus on 14 715kerrosneliömetriä. Kokonaisrakennusoikeus kasvaa 9 127 kerrosneliömetrillä. Alueen rakennusoikeus on tällä hetkellä 5 588 kerrosneliömetriä.
Suunnittelualueen työpaikkamäärän arvioidaan kasvavan uuden pelastus- ja ensihoitoaseman myötä 55–70 työpaikalla.
Kaavamuutoksen merkittävin vaikutus on uuden pelastus- ja ensihoitoaseman tuoma muutos kaupunkikuvaan, työpaikkamäärän kasvu paikallisesti sekä muutos lähikatuverkon liikenteeseen. Viereisten katujen nykyisiin liikennemäärin nähden aseman tuoma liikennemäärän lisääntyminen on vähäistä. Kiireellisiin hälytystehtäviin lähtevien ajoneuvojen käyttämät valo- ja äänimerkinantolaitteet tuovat negatiiviseksi luonnehdittavan vaikutuksen alueelle. Äänimerkinantolaitteiden käyttöä voidaan jonkin verran vähentää Turussa käytössä olevilla liikennevaloetuuksilla hälytysajoneuvoille. Suurin osa tehtäviin lähdöistä ei ole kiireellisiä eikä merkinantolaitteita tarvitse käyttää.
Aamuset-kaupunkimedia (AKM)


















