Nuorten äänestysinto kasvoi seurakuntavaaleissa, nuoria luottamushenkilöitä aiempaa enemmän

Seurakuntavaalien vahvistettu valtakunnallinen äänestysprosentti on 14,1. Edellisissä, vuoden 2022 vaaleissa äänestysprosentti oli 12,7. Seurakuntavaalien äänestysaktiivisuuden pitkään jatkunut lasku näyttäisi nyt taittuneen. Toinen merkittävä muutos nähtiin nuorten päättäjien osuudessa: se nousi merkittävästi.

Nuorten 18–29-vuotiaiden osuus kirkkovaltuustoihin ja seurakuntaneuvostoihin valituista päättäjistä kasvoi merkittävästi. Kun edellisellä kaudella nuorten osuus luottamushenkilöistä oli 4,2 prosenttia, se nousi nyt 6,4 prosenttiin. Lähes puolet 18–29-vuotiaista ehdokkaista tuli valituksi. Heidän yhteenlaskettu määränsä kirkkovaltuuston ja seurakuntaneuvoston vaaleissa oli 437.

Seurakuntavaalit ovat ainoat valtakunnalliset vaalit, joissa jo 16-vuotiailla on äänioikeus. 16–17-vuotiaiden äänestysprosentti nousi ja oli nyt 8,5. Vuoden 2022 vaaleissa jäätiin alle seitsemään (6,6).

– Seurakuntiin perustettujen nuorten vaikuttajaryhmien merkitys oli näissä vaaleissa suuri. Eri puolilta Suomea kokoontuneet nuoret vaikuttajat päättivät alkuvuoden kokoontumisessaan panostaa nimenomaan seurakuntavaaleihin. Tämä näkyy paitsi tuloksissa, myös siinä, miten media noteerasi nuorten tulon seurakuntavaalikentälle, seurakuntavaalien projektipäällikkö Annmari Salmela kertoo tiedotteessa.

– Vaikuttajaryhmät antavat rakenteellista tukea nuorten osallisuudelle. Nämä rakenteet sekä jo 16-vuotiaiden äänioikeus tukevat nuorten mahdollisuuksia vaikuttaa. Tämä on merkittävä asia, sillä monissa tutkimuksissa on kiinnitetty huomiota siihen, ettei nuorten ääni välttämättä kuulu päätöksenteossa, sanoo Kirkon tutkimus ja koulutus -yksikön johtaja Hanna Salomäki.

Nuoret saivat 179 paikkaa kirkkovaltuustoihin. Seurakuntayhtymien yhteisiin kirkkovaltuustoihin paikkoja saatiin 89 ja seurakuntaneuvostoihin 169 paikkaa. Seurakuntaneuvostoissa nuorten päättäjien osuus on 10,2 prosenttia.

Pääkaupunkiseudun seurakuntayhtymissä nähtiin merkittävä muutos: Espoossa nuoria, alle 30-vuotiaita ehdokkaita pääsi läpi 25, kun heitä edellisissä vaaleissa pääsi läpi kymmenen. Helsingissä uuteen yhteiseen kirkkovaltuustoon valittiin 11 alle 30-vuotiasta valtuutettua, kun väistyvässä valtuustossa heitä on ollut kuusi. Vantaan seitsemän seurakunnan seurakuntaneuvostoihin valittiin yhteensä yhdeksän alle 30-vuotiasta, joten sadan seurakuntaneuvostopaikan kokonaismäärästä heidän osuutensa on yhdeksän prosenttia. Myös esimerkiksi Tampereella nuorista ehdokkaista valituiksi tuli 16, mikä on kaksi kertaa enemmän kuin edellisissä vaaleissa.

Nyt valittujen luottamushenkilöiden keski-ikä on 57 vuotta eli sama kuin vuoden 2022 vaaleissa. Valituista suurin ikäryhmä 60–69-vuotiaat.

Vaaleissa valittiin 5 930 luottamushenkilöä 329 seurakuntaan. Luottamushenkilöitä valittiin seurakuntaneuvostoihin 1 665 ja kirkkovaltuustoihin 5165. Näistä itsenäisten seurakuntien kirkkovaltuustoihin valittiin 4 016 ja yhteisiin kirkkovaltuustoihin 1 149 edustajaa.

Uusia luottamushenkilöitä on lähes puolet valituista (46 %), kuten viime vaaleissakin (49 %). Valtuutetuista kirkkovaltuustoissa on naisia 51 prosenttia ja miehiä 40 prosenttia. Seurakuntaneuvostoissa naisten osuus valtuutetuista oli 55 prosenttia ja miesten vastaavasti 35 prosenttia. Miehet ja naiset eivät vaalien tilastoissa muodosta sata prosenttia valituista, sillä sellaisten ehdokkaiden määrä, jotka eivät ilmoittaneet sukupuoltaan, nousi yli 80 prosenttia.

Seurakuntavaalien äänestysaktiivisuuden pitkään jatkunut lasku näyttäisi nyt taittuneen. Äänestysprosentti oli ennätykselliset 17 prosenttia vuonna 2010, jolloin äänioikeuden saivat myös 16–17-vuotiaat. Sen jälkeen suunta on ollut laskeva: vuonna 2014 äänesti 15,5 prosenttia, kun taas vuonna 2018 luku oli 14,4 prosenttia ja vuonna 2022 enää 12,7 prosenttia äänioikeutetuista.

– Viime vuosina uskonto on ollut paljon esillä mediassa. Erityisesti nuorten tapa puhua uskonnosta on avoimempi ja heille uskonto näyttäytyy arkisena ja tavallisena asiana. Lisääntyneen uutisoinnin myötä kirkon toiminnot ovat olleet aiempaa enemmän esillä. Myös seurakuntavaalit saivat aiempaa enemmän huomiota esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Tämän kautta on voitu tavoittaa myös uusia äänestäjiä, sanoo Salomäki.

– Seurakuntavaalit myös näkyivät poikkeuksellisen hyvin kautta Suomen. Uskottu, toivottu, rakastettu ja muuta kampanja-aineistoa hyödynnettiin oivaltavasti sekä viestinnässä että mainonnassa, Salmela toteaa.

Äänestysprosentit nousivat monissa suurissa kaupungeissa. Erot äänestysaktiivisuudessa eri puolilla Suomea ovat suuria.

Vilkkaimmin äänestettiin Vakka-Suomen (37,4 %), Punkalaitumen (35,7 %) ja Perhon (33,8 %) seurakunnissa. Äänestysprosentti kohosi yli kolmeenkymmeneen myös Reisjärven (33,6 %), Isojoen (33,0 %) Pihtiputaan (32,9 %), Limingan (32,7 %), Rautavaaran (31,3 %), Lumijoen (31,1 %), Haapajärven (30,6 %) ja Larsmon (30 %) seurakunnissa. Matalin äänestysprosentti oli Lappeenrannan (5,6 %), Lauritsalan (5,9 %) ja Sammonlahden (6,1 %) seurakunnissa.

– Vakka-Suomen ja Pihtiputaan seurakunnat olivat vuoden 2026 seurakuntaliitosseurakuntia. Tällaisessa tilanteessa äänestysaktiivisuus voi korostua, koska jäsenet haluavat varmistaa, että kotiseurakunnan kysymykset näkyvät uudessa kokonaisuudessa, sanoo Salomäki.

– Korkeiden äänestysprosenttien ryhmässä on myös perinteisiä, vahvoja äänestysalueita kuten Perho, jossa esimerkiksi vuonna 2014 äänesti jopa 41 prosenttia. Oulun hiippakunnan alueella on myös muita toistuvasti korkean äänestysprosentin seurakuntia.

Hiippakunnista korkein äänestysprosentti oli Lapuan hiippakunnassa, 17,8 (vuoden 2022 vaaleissa 16,3 %) ja matalin Helsingin hiippakunnassa, 11,6 (9,7 %). Muiden hiippakuntien äänestysprosentit olivat: Oulun hiippakunta 17,0 (15,4 %), Tampereen hiippakunta 14,9 (12,6 %), Turun arkkihiippakunta 14,4 (13,7 %), Porvoon hiippakunta 14,1 (13,7 %), Espoon hiippakunta 12,6 (11,4 %), Kuopion hiippakunta 12,3 (11,0 %) ja Mikkelin hiippakunta 12,2 (10,9 %).

– Äänestysaktiivisuus on myös aiemmissa vaaleissa ollut korkeinta Lapuan ja Oulun hiippakunnissa, mutta nyt äänestysprosentti kasvoi selvästi myös vähemmän aktiivisilla alueilla. Vähiten äänestysprosentti kasvoi Porvoon hiippakunnassa, kertoo Salomäki.

Seurakuntavaalien vaalikoneeseen vastasi 80 prosenttia kaikista ehdokkaista. Vaalikoneen tarkempi analyysi on avoimesti tarkasteltavista verkko-osoitteessa Vaalikoneanalyysi – EVL Plus. Valituksi tulleiden keskuudessa on laaja tuki sille, että kirkon tulee toimia ilmaston ja ympäristön kannalta vastuullisesti silloinkin, kun se edellyttää nykyisten toimintatapojen muuttamista. Tätä koskevaan vaalikonekysymykseen vastasi myönteisesti 84 prosenttia valituista. Kaksi kolmesta (67 %) valituksi tulleesta haluaa kirkon panostavan erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin, vaikka se tarkoittaisi resurssien vähentämistä muusta toiminnasta.

Vaalikoneeseen vastanneista valituista 82 prosenttia näkee tärkeänä sen, että kirkossa on tilaa monenlaisille tavoille uskoa ja toteuttaa hengellisyyttä. Perinteisten toimintatapojen uudistamista kannattaa 68 prosenttia, ja panostamista verkkoon ja sosiaalisen mediaan haluaa lisätä 81 prosenttia vastanneista.

Kysymys samaa sukupuolta olevien parien kirkkovihkimisistä on herättänyt paljon keskustelua niin kirkossa kuin laajemmin julkisuudessakin. Valituksi tulleista 53 prosenttia vastasi myönteisesti vaalikoneen kysymykseen – Kirkon tulisi kaikissa seurakunnissa vihkiä avioliittoon myös samaa sukupuolta olevat" (38 % täysin, 16 % jokseenkin samaa mieltä, 11 % ei osannut sanoa, kahdeksan prosenttiajokseenkin ja 27 % täysin eri mieltä). Kanta on käytännössä ennallaan vuoden 2022 vaaleihin verrattuna (52 %).

Seurakuntayhtymiin kuulumattomissa itsenäisissä seurakunnissa toimitettiin yhdet vaalit, joilla valittiin kirkkovaltuuston jäsenet. Seurakuntayhtymään kuuluvissa seurakunnissa toimitettiin kahdet vaalit. Vaaleilla valittiin jäsenet seurakuntaneuvostoon, joka johtaa seurakunnan toimintaa sekä yhteiseen kirkkovaltuustoon, joka käyttää ylintä päätösvaltaa seurakuntayhtymälle kuuluvissa asioissa.

Ehdokkaita oli yhteensä 11 400. Luottamushenkilöt valittiin kaudelle 2027–30. Sopuvaaleihin päädyttiin 30 seurakunnassa (45 seurakunnassa vuonna 2022).

Äänioikeutettuja seurakuntavaaleissa oli hieman vajaa kolme miljoonaa suomalaista ja heistä äänioikeuttaan käytti noin 417 000 äänestäjää. Ennakkoon äänesti 64 prosenttia äänioikeuttaan käyttäneistä (noin 62 % vuoden 2022 vaaleissa).

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Nuorten äänestysinto kasvoi seurakuntavaaleissa, nuoria luottamushenkilöitä aiempaa enemmän

Seurakuntavaalien vahvistettu valtakunnallinen äänestysprosentti on 14,1. Edellisissä, vuoden 2022 vaaleissa äänestysprosentti oli 12,7. Seurakuntavaalien äänestysaktiivisuuden pitkään jatkunut lasku näyttäisi nyt taittuneen. Toinen merkittävä muutos nähtiin nuorten päättäjien osuudessa: se nousi merkittävästi.

Hautuja-teos valaistaan naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan

Oranssi väri symboloi toivoa väkivallattomasta tulevaisuudesta. Hautuja-teos valaistuna oranssiksi vuonna 2024.

Oranssit päivät on YK:n kansainvälinen kampanja naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi. Oranssi väri symboloi toivoa väkivallattomasta tulevaisuudesta. Hautujan lisäksi oranssilla valaistaan myös seurakuntakeskus ja yritystiloja.

Datakeskusbuumi näkyy rakentamisluvissa – lupien kuutiomäärä kasvoi 27 prosenttia, vaikka asuntorakentaminen pysyy laskussa

Uudisrakentamiseen myönnettyjen rakentamislupien kuutiomäärän vuosisumma kasvoi 27 prosenttia syyskuussa, vaikka asuinrakennuksien luvat vajosivat 12 prosenttia. Viime kuukausina kiihtynyt kasvu johtuu pääasiassa tieto- ja viestintätekniikan rakennuksista, joihin kuuluvat muun muassa datakeskukset ja laitetilat.

Raskasta työtä tekevät jäävät muita aiemmin eläkkeelle mutta myös kuolevat nuorempina

Fyysisesti kuormittavaa työtä tekevillä miehillä työura jää muita lyhyemmäksi, ja he myös elävät lyhyemmän aikaa.

Fyysisesti kuormittavaa työtä tekevillä miehillä työura jää muita lyhyemmäksi, ja he myös elävät lyhyemmän aikaa. Tämä ilmenee Eläketurvakeskuksen uudessa tutkimuksessa. Naisilla vastaavaa yhteyttä ei havaittu. Eläkeiän nousu voi kasvattaa eroja fyysisesti raskaissa ja kevyissä ammateissa työskentelevien välillä.

Komissio kehottaa Suomea korjaamaan puutteet EU:n lainsäädännön noudattamisessa

Euroopan komissio on julkaissut rikkomusmenettelyjä koskevan marraskuun koosteen, joka sisältää komission oikeudelliset toimenpiteet niitä EU:n jäsenmaita vastaan, jotka eivät ole noudattaneet EU:n lainsäädännön mukaisia velvoitteitaan. Suomi saa komissiolta kaksi huomautusta.

Miisa Turunen upotti kaksi rangaistuslaukausta – TPS vei Turun derbyn

Miisa Turunen.

Salibandyn naisten F-liigan perjantain ainoa naisten ottelu oli Turun paikallinen, jossa TPS kaatoi FBC Loiston 6–4 ja nousi kahden pisteen päähän sarjakärki Classicista. Classic tosin on pelannut kaksi ottelua vähemmän.

Työperusteisia oleskelulupia haettu viime vuotta enemmän – eniten kasvua erityisasiantuntijoissa

Maahanmuuttovirasto on koonnut tietoja Suomen maahanmuuton tilasta tammi–syyskuun ajalta. Maahanmuuttoviraston ennakointiverkosto on päivittänyt arvionsa loppuvuoden 2026 ja vuoden 2027 hakemusmääristä.

Taiteen talolla pieni joulunäyttely

Oppilaiden töitä esittelevä LINNA – pieni joulunäyttely avautuu Taiteen talolla.

Taiteen talolla toimivan lasten ja nuorten Arkkitehtuurikoulu Kidekon oppilaiden töitä esittelevä LINNA – pieni joulunäyttely avautuu lauantaina 21. marraskuuta historiallisessa Brinkkalan talossa (Vanha Suurtori 3, Turku).

Ruotsiin illan Eurojackpotin täysosuma, ensi tiistain arvonnassa jälleen kymmenen miljoonaa euroa

Perjantaina arvotussa Eurojackpotin arvonnassa löytyi yksi täysosuma, joten ensi tiistaina tarjolla on edelleen kymmenen miljoonan euron potti. Voittorivi oli pelattu Ruotsissa.

Sadat koirat valtaavat jälleen Myllyn käytävät

Satojen koirien Ihme Koirakulkue on jouluinen kestosuosikki.

Kauppakeskus Myllyn joulumatkanavausta vietetään sunnuntaina 22. marraskuuta, jolloin käytävillä voi kohdata Myllykän, joulupukin ja koirakulkueen sekä nauttia annoksen joulupuuroa. Myllykän itsenäisyyspäivän vastaanottoa juhlitaan sunnuntaina 6. joulukuuta, ja keskiviikkona 9. joulukuuta Myllyssä lauletaan jälleen kauneimpia joululauluja. Pop up -myymälät täydentävät monipuolista tarjontaa kauppakeskuksen molemmissa kerroksissa.

Joka toinen tinkisi etuuksistaan ja sote-palveluista ikääntyneiden ja itseä heikommassa asemassa olevien hyväksi

Millä perusteilla kansalaiset olisivat valmiita leikkaamaan omista sosiaaliturvaetuuksistaan ja sote-palveluistaan erilaisten julkisten menokohteiden rahoittamiseksi? KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiö selvitti asiaa Ilmapuntari-kyselyssään seuraavalla kysymyksellä: ”Mitä mieltä olet seuraavista sosiaali- ja terveyspolitiikan tulevaisuutta koskevista väitteistä? Oletko valmis leikkaamaan omia etuuksiasi ja sosiaali- ja terveyspalvelujasi seuraavien asioiden rahoittamiseksi, mikäli muut samassa asemassa olevat tekevät samoin?”

Taidegraafikko Hanna Varis Vuoden Hantvärkkäriksi

Hanna Varis.

Turun Yrittäjät on valinnut taidegraafikko ja taidemaalari Hanna Variksen Vuoden Hantvärkkäriksi Turussa 2026. Tunnustus julkistettiin 20. marraskuuta turkulaisen yrittäjyyden vuosijuhlassa Sigyn-salissa.

Mari Lahti ja Ville Lintunen jatkavat Turun SDP:n johdossa

Turun SDP valitsi Mari Lahden jatkamaan puheenjohtajanaan myös vuonna 2027. Lahti on hoitotieteen dosentti Turun yliopistossa ja yliopettaja Turun ammattikorkeakoulussa. Hän on Turun kaupunginvaltuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueen (Varha) aluevaltuutettu. Lahtea luonnehdittiin kokouksessa ahkeraksi ja turkulaisia hyvin kuuntelevaksi toimijaksi.

Saarenmaankadun vuokratalo sai kolmen tähden ympäristöluokituksen

Saarenmaankatu 10.

Rakennuksen ympäristösuorituskyky syntyy monista toisiaan täydentävistä valinnoista. TVT Asunnot Oy:n uudessa kohteessa Saarenmaankatu 10 D:ssä ne näkyvät niin energiatehokkuudessa, asumisolosuhteissa kuin aikaa kestävissä materiaalivalinnoissakin. Kohde on saanut Rakennustiedon kolmen tähden ympäristöluokituksen.

Noin 40-vuotiasta miestä epäillään naisen taposta Naantalissa – teko syyteharkintaan

Naantalissa viime tammikuussa yksityisasunnossa tapahtuneen henkirikoksen esitutkinta on valmistunut. Poliisi epäilee noin 40-vuotiasta miestä samanikäisen naisen taposta.

Väitös: Nopea varhainen kasvu ja aikainen murrosikä ennustavat aikuisiän terveysriskejä

Saga Nummela.

LL Saga Nummelan väitöstutkimuksessa selvitettiin, miten vauvaiän ja lapsuuden kasvu sekä murrosiän ajoittuminen ovat yhteydessä myöhempään terveyteen.

Korkeakoulujen syksyn yhteishaussa opiskelupaikan sai noin 12 300 uutta opiskelijaa

Korkeakoulujen syksyn yhteishakuun osallistui 32 900 hakijaa, joista opiskelupaikan sai 38 prosenttia. Yli puolet paikan saaneista pääsi ensisijaisena hakemaansa koulutukseen.

Lähes puolet yli 70-vuotiaista hyötyi liikuntaharjoittelusta usealla toimintakyvyn osa-alueella

Harjoittelun hyödyt näkyvät ikääntyneillä eri tavoin ja siksi yksi mittarit ei välttämättä kerro harjoittelun onnistumisesta.

Vuoden mittainen liikuntaharjoittelu paransi yli 70-vuotiaiden fyysistä toimintakykyä, mutta hyödyt näkyivät eri ihmisillä eri tavoin. Jyväskylän yliopiston tutkimuksen mukaan liikuntaharjoittelun onnistumista ei tulisi arvioida vain yhden mittarin perusteella, sillä myönteiset muutokset voivat ilmetä eri toimintakyvyn osa-alueilla.

Näköislehti

Urheilu

Miisa Turunen upotti kaksi rangaistuslaukausta – TPS vei Turun derbyn

Miisa Turunen.

Salibandyn naisten F-liigan perjantain ainoa naisten ottelu oli Turun paikallinen, jossa TPS kaatoi FBC Loiston 6–4 ja nousi kahden pisteen päähän sarjakärki Classicista. Classic tosin on pelannut kaksi ottelua vähemmän.

Yli 600 uimaria kilpailee masters-mestaruuksista ja Pohjoismaiden mestaruuksista Raisiossa

Heidi Rissanen.

Syksyn lyhyen radan masters-mestaruusuinnit kilpaillaan 20.–21. marraskuuta Raision Uintikeskus Ulpukassa. Samalla ratkotaan myös Pohjoismaiden masters-mestaruudet, kun kilpailut kokoavat yhteen uimareita Suomesta ja muista Pohjoismaista.

Inter sai triplansa vaikeuksien kautta ikimuistoisen kauden päätteeksi

Interin seurahistorian toiset Suomenmestaruusjuhlat käynnistyivät poikkeuksellisella tavalla. Pokaalia päästiin nostamaan vasta tunteja mestaruuden varmistumisen jälkeen.

Melkoinen , jopa ikimuistoinen, kausi se oli. Veikkausliigakausi 2026 päättyi lopulta Interin mestaruusjuhliin. Syksyn mittaan seurahistorian toinen Suomen mestaruus näytti olevan välillä täysin hyppysissä, mutta lopulta ”varma” mestaruus näytti lipeävän HJK:lle. AC Oululla taitaakin päätöskierroksen myötä olla erityinen paikka tästä lähtien monen Inter-henkisen sydämessä. Rasmus Karjalaisen tuskin tarvitsee omia oluitaan hetkeen maksaa, jos sattuu Turussa piipahtamaan.

Puukkokatsomo: Naisten F-liigan derby koittaa

Miisa Turunen.

Naisten F-liigassa pelataan perjantaina 20. marraskuuta kauden ensimmäinen paikalliskamppailu, kun FBC Loisto kohtaa TPS:n Kupittaan palloiluhallissa.

Albin Granlund jatkaa sinimustissa

Albin Granlund.

FC Inter ja Albin Granlund ovat solmineet vuoden mittaisesta jatkosopimuksen, joka pitää puolustaja Turussa myös kauden 2027 ajan.

Missäs oot?: Legenda kaukalon laidalla

Tavoitimme Tuto-legenda Aki Keinäsen torstaina kello 19.10.